Etelässä paahtaa ja lämmittää

etelarinne_keskikesa_Kasvihormoni.fi-1

Näetkö sangrialasin kädessäni, tunnetko tuon kirkkaan ja paahtavan auringon sinisellä taivaalla ja huomaatko, kuinka hikikarpalot helmeilevät kaulallani? Se on kesän kuumuutta, helteen ihanutta, suomalaisuuden ydintä: itsepetos meidän kesän pituudesta.

Suomen lämpö tiivistyy kolmeen viikkoon. Se on aika nihkeä määrä, mutta kun oikein pinnistää mielikuvituksensa äärilleen (eikä poistu maasta väärään aikaan), voi tuosta ajasta nauttia kuin etelänelävät omastaan. Puupäätarhuri tietysti maksimoi myös kasvukauden lämmön valjastamalla sen kaikkein suotuisimman, otollisimman ja lämpöä eniten keräävän paikan kasveille, jotka katsovat tarhuria anoen: et voi olla tosissasi, tänne asumaan, eikä ole edes jalkoja, joilla paeta! Auttakaa, Ranskan siskot, lähettäkää pelastuspartio, pustan sukulaiset!

etelarinne

Meillä itsepetoksen ydin on tässä, talon lounaislaidan rinteessä, arkisemmin (ja itsepetosta korostavammin) etelärinteessä. Olonurkkaus niin aroille kasveille kuin huonosta ääreisverenkierrosta kärsivälle tarhurillekin. Siinä me köllötellään vierekkäin, viiniköynnös ja minä, katsellaan toisiamme ja hohotellaan yhdessä kärpäsille ja niiden surinalle.

Koska rinne ei alun perin ollut kasviparatiisi, tulee tähän alkuun taas rinteen muutoksen historiaa, jos joku on päätynyt blogiini tietoa etsiessään. Joten jos olet täällä lieventämässä kesän kaipuutasi ja huijaamassa itseäsi jopa minua tehokkaammin kohti kesää, loikkaa ruudun verran alaspäin. Siellä on rinteen nykyisyys kesän eri hetkinä kuvattuna.

Etelarinteen_rakennus_kasvihormoni.fi

Vasen yläkuva on talon ostohetkeltä tammikuussa 2012, alapuolen kuva ensimmäisen kesän jälkeen ja oikean laidan kuva kaivinkoneen käytyä pihassa syksyllä 2014.

Rinne oli alun perin porrastettu yhdellä välitasanteella ja jyrkät rinneosuudet oli istutettu kivikkokasvein. Kasvivalinnat tuntuivat taloa ostettaessa kivoilta, kunnes ystäväni peltokorte peitti ne alleen ensimmäisen kesän juhannukseen mennessä. Kaipasin muutosta, sillä inhoan turhaa kitkemistä.

Rinteen ylälaidasta sai ihailla suoraan alapuolen rivarien takapihoja ja oleskeluparvekkeita – ja samat näkymät olivat vapaasti katseltavissa myös meillä. Rinne suorastaan huusi yksityisyyden lisäämistä ja sitä myös suunnittelin. Tarvittiin seinää, peittävyyttä ja helpotusta nurmen leikkaamiseen. Lisäksi kaipasin korkeutta, jotta myös parveke tulisi huomioiduksi.

etelarinne_Kasvihormoni.fi-2

Varsinainen rinteen muutos saatiin aikaiseksi, kun takapihaan tehtiin ensimmäinen remontti syksyllä 2014. Tuolloin takapihan sorakäytäviltä kuoritut multamaat kasattiin rinteen jatkoksi ja nurmikäytävälle loiventamaan robottiruohonleikkurille liian jyrkkiä nousuja. Koska rinne viettää myös taloon päin, piti olla tarkkana, että rinteestä valuvat vedet eivät päädy rakennukseen saakka vaan väliin jää ojanne, joka vie kosteuden oikeaan suuntaan.

Muutoksen myötä tarhuri oli saada hepulin onnesta, kun täyttömaasta ja parista kärryllisestä pollen parasta kehkeytyi viisimetrinen istutusalue mitä optimaalisimmalla lämpösummalla, siis paikka kaikelle, mitä saattaisi juolahtaa mieleen kokeilla. Tuleva lehtomaisema, tosin vielä peltoaukeana, ikioma metsäpuutarha. Huikeaa!

etelarinne_kasvit

Etelärinne on täytetty pääasiassa saaduilla jakotaimilla. Helminukkajäkkärää, komeamaksaruohoa ja kuninkaanangervoa on massaistutuksina, muita lisämausteina ja väriläiskinä. Rinne on pullollaan voimakaskasvuisia kasveja, jotka saavat kilpailla vapaasti kasvutilasta. Vain valkoista salviaa ja viime kesänä istutettua keltaista pionia varten raivaan kasvutilaa.

etelarinne_4_kiviportaat_kasvihormoni.fi

Oma metsäpuutarhani hiirenportaineen. Ainoa ongelma on, että metsäpuutarha on vielä risu ja oksa -vaiheessa, eivätkä hiirenportaat saa riittävästi varjoa ja tahtovat kuivaa sateettomina kausina pystyyn. Oho. (Näkymä on parvekkeelta kohti etelärinnettä.)

Kevät

etelarinne_11_kevat_kasvihormoni.fiKevään aloittavat sipulikukat ja ne lähtevät liikkeelle vähintään pari viikkoa ennen muita pihan nurkkia, ollaanhan aidossa etelässä. Värit ovat intensiivisiä ja pirteän kelta-oransseja, jotka tuntuvat sopivan kasvukauden alkuun kuin hiirenkorvat koivuun. Tulevaksi kevääksi pistin värikkäitä sipuleita entistä enemmän rinteeseen, jos vaikka edelliset joutuvat myyrien hampaisiin ja taantuvat.

Lisää rinteen sipulikukkavaihetta näkyy tässä postauksessa.

etelarinne_kevat_Kasvihormoni.fi-5

Kesä

Kevään keltaoranssi maailma vaihtuu kesäkuussa vehreydeksi ja purppuran, violetin ja valkoisen sävyiksi. Tämä on alapihan tulppaanihehkun jälkeen ehkä eniten ihailemani kokonaisuus, jotenkin se vaan onnistuu sykähdyttämään joka kerta. Ehkä kyseessä on se seesteisyys, joka istutuksesta huokuu?

etelarinne_7_keskikesa_Kasvihormoni.fi

Lisää tätä purppurahehkua näkyy heinäkuun alkupuolen postauksessani. Heinäkuun lopussa värimaailma muuttuu puolestaan valkohohtoiseksi, siitä tein postauksen tänne.

etelarinne_9_keskikesa_kasvihormoni.fiSyksy

Loppukesä ja syksy eivät ole rinteessä yhtään ydinkesää heikommat, silloin nousevat esiin runsaasta lämmöstä hyötyvät syyskukkijat. Paras monivuotinen perenna on ehkä komeamaksaruoho (vai isomaksaruoho?), joka värittää välitasanteen pokuja ja luo päärynäpuulle alusmaton. Jos pakkanen ei nuukahduta maksaruohomattoa, se hehkuu punaisena pitkälle lokakuuhun jopa meidän III-vyöhykkeellä. Odotan vielä aikaa, jolloin syyshortensiat peittävät rinteen, sillä niitä kasvaa tässäkin penkissä jopa viisi. Eivätkä nämä ole ainoita syyskasveja, sillä myös purppurapunalatvat hehkuvat pakkasiin saakka ja luumupuu tekee päärynän ohella satoaan minkä ehtii. Parhautta!

Etelarinne_15_syksy_kasvihormoni.fi

Postausta tehdessäni olen alkanut miettiä rinteen kutusumanimen muuttamista etelärinteestä itsepetosrinteeksi, sillä tämä rinne antaa sille niin täydellisen mahdollisuuden. Vai mitä ajattelet siitä, että käyn tällä rinteellä lämmittelemässä vielä syyskuussa, kuvaan Instagramiin kuvia sen punaisesta hehkusta ja yritän tämän jälkeen uskotella itselleni, että vielä juuri ennen ensilunta voi ihan hyvin pyöräillä töihin ilman sormikkaita, pitää vaan polkea vähän tehokkaammin kuin aiemmin.

etelarinne_syksy_Kasvihormoni.fi-12

Jokainen tarvitsee pihaansa tällaisen paikan, jossa viiniköynnös kasvaa kohisten, päärynöistä kehittyy meheviä ja josta lumi sulaa kolme viikkoa aikaisemmin kuin muualta. Jos ei luonnostaan osaa nauttia kaikista vuodenajoista ja keleistä samalla voimalla, pieni itsepetos tekee vaan hyvää. Ja tietysti itsepetosrinne.

etelarinne_12_syksy_Kasvihormoni.fi-4

The South side of the house is a good place for self-deception. One can almost imagine living somewhere warmer than Finland. A must have place to all keen gardeners. 

Katso koko kaupunkipihan tarina:

1. Meidän pihan suunnittelu

2. Takapihan kirsikkapenkki

3. Etelärinne eli itsepetosrinne

4. Pomppuympyrän istutukset

5. Takapihaa jakava välipenkki

6. Pohjoispuolen havualue

7. Yläpihan väriläiskä

8. Keittiötarha

9. Kasvihuone

10. Takapihan totaaliremppa

Sini K. ♥ kasvihormoni@gmail.com
Kommentit
  1. 2

    sanoo

    Ihanaa, että on tällainen kesää pidentävä itsepetosrinne. Ja kohtahan alkaa aurinko jo lämmittämään! (tämäkään lause ei sisällä yhtään itsepetosta)

    • 2.1

      sanoo

      Siis aurinko alkaa ihan just lämmittämään, kelihän lämpenikin tässä jo väintään 25 astetta. Täähän on jo melkein helle!

  2. 3

    jaanuska sanoo

    Hirveen kiva toi trampoliini tulppaanien takana…miten viitsit edes laittaa tollasta kuvaa puutarhablogiin?? Ja ihan turhaan olet suunnitellut istutusalueita ja miettinyt sopivia kasvupaikkoja eri kasvrille jos sulla on sellainen hirvitys kuin tramooliini pihallasi! Kehtaat vielä esittää jotain puutarha-asiantuntijaa ja esitellä pihaasi ja luonnoksia..anna mun kaikki kestää!

    • 3.1

      sanoo

      No kylläpä nyt on joku vetänyt pussillisen herneitä nenään, ne kannattaa laittaa mieluummin maahan itämään! Meistä on moneen junaan, trampoliini kuuluu tiettyyn elämänvaiheeseen ja sitä eletään meillä nyt. Sen vuoksi myös trampoliini kuuluu meillä puutarhaan – eihän meidän koti ja piha ole suinkaan vain minua ja blogia varten. Tervesin Puupäätarhuri

Trackbacks

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *