Auringonpaistetta taas …helmikuussa?

talo_kasvihormoni-fi-3Meidän puutarhassa on kaamos. Meiltä etelään on seudun yksi korkeimmista mäistä (jonka länsilaidalla me asustellaan) ja aurinko pysyttelee parin kuukauden ajan mäen harjan takana. talo_kasvihormoni-fi-2 Muistan edellisestä kodista, kuinka Aurinko nousi naapurin talon vasemmasta kulmasta ja laski muutaman tunnin päästä talon oikeaan kulmaan. Sitä ihmeteltiin lasten kanssa ja kellotettiin päivän pituutta – tai oikeastaan sen lyhyyttä.

No, nyt se  aurinko ei nouse meille ollenkaan. Eikä tietysti olla ainoita joilta Aurinko puuttuu, kaikki pohjoisrinteen asukkaat tietävät ilmiön, Lapin asukkaista nyt puhumattakaan.

Onneksi on pihavaloja, jouluvaloja ja ulkovaloja. Niillä korvaa kummasti Auringon puutetta, ainakin sen tunnelman osalta.

talo_kasvihormoni-fi-1

The Sun has left our neighborhood for the next couple of months. We live next to a nice sized hill and in the middle of the Winter, the Sun is too lazy to climb over the hill top. See you again later!

Sini K. ♥ kasvihormoni@gmail.com
Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Onneksi on kaikenlaisia valoja, mutta kyllä se aurinko on kaikista valoista paras. Meidän pihamme oli aikanaan tänne muuttaessamme täynnä valoa. Vuosien aikana tonttiamme kahdella sivulla rajaava kunnan metsikkö on kasvanut ja muuttunut varjostavaksi. Valo-olosuhteet ovat muuttuneet merkittävästi ja jo jonkin aikaa varjoisuus on hieman harmittanut. Ensi vuonna, vihdoin vuosien odotuksen jälkeen, alueemme kunnostus alkaa ja ainakin jonkin verran noita sinne tänne kaatuilevia puita karsitaan. Saatan saada auringon ja valon takaisin. Aika ihanalta se ajatus tuntuu.
    Mukavaa joulunodotusta sinulle!

    • 1.1

      sanoo

      Aurinkoa osaa kyllä arvostaa, kun ilman on ollut pitkään! Olen pohtinut samaa isoksi kasvavista puista: varsinkin, jos ne eivät ole omalla tontilla ja niiden elämästä ei saa itse päättää, ne saattavat olla harmittavia. Meillä naapureilla on melko avoimet pihat ja omat puut on suunniteltu niin, että niistä voi poistaa osan kun kasvavat. Toivottavasti ei olla viiden vuoden päästä keskellä metsää vaan osataan pitää valon väylät avoimina.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *