Mitä kotiin kuuluu?

kasvimaa_kasvihormoni-8Käsi ylös, kuka raaskii olla pois puutarhan ääreltä kesäaikaan?

Täällä ei nouse käsi, mutta silti me aina reissataan kesäisin. Jos saisin valita, koko kesä vietettäisiin vaan kotimaassa ja aikaisintaan syyskuussa voitaisiin harkita matkoja muille maille, mutta kun työ määrää lomat, pitää oman puutarhan äärestä poistua myös parhaaseen puutarha-aikaan.

unikko_blsck_kasvihormoni-2Kaksi viikkoa poissa puutarhasta on pitkä aika. Viime postauksen kommenteissa Saara sanoi, ettei uskalla ajatella, mitä tapahtuisi edes viikon jälkeen. No, minä uumoilin tilannetta vähän etukäteen ja naksin anopille läksiäislahjaksi kaikki ne kukat, jotka arvelin menetetyiksi matkan aikana – kimpusta tuli tosi iso, se mahtui hädin tuskin eteisen pöydälle.

Onneksi meillä puutarhan vahtivuorot onnistuvat hyvässä yhteistyössä lähisuvun ja naapureiden kanssa, helpointa on, kun lainaa omaa kotia toisten käyttöön. Ja kun robotti hoitaa ruohonleikkuun, takaisin tullesssa vastassa on vain kevyesti rehahtanut runsaus superjännittävän ”en uskalla katsoa”-tilanteen sijaan.

daalia_kasvihormoni-1Instan puolella on jotain kuvia meidän lomamatkasta (näkyvät myös täällä tuolla sivupalkissa), me lähdettiin sukuloimaan ekstempore edullisten lentolippujen myötä. Mutta ajankohtaisia postauksia en saa tehtyä reissusta, kun jätin koneet kotiin. Tämä on ensimmäinen blogilomani sitten kuka muistaa milloin. Sen voin kertoa täältä Singaporen-lomalta, että täälläkin sataa, mutta lämpö on tasainen 30 astetta.

Vähän kutkuttaa, että mitäköhän sinne kotiin kuuluu? Näissä kuvissa on tilanne viikon takaa. Jokohan auringonkukat kukkivat ja onkohan daalioissa jo valtavasti kukkia?

Sini K. ♥ kasvihormoni@gmail.com

Kotona auringonlaskun aikaan

pionipiha_kasvihormoni-1Meidän perheellä on ollut tänä vuonna mahdollisuus sellaiseen luksukseen kuin mökkeilyyn. Kaveriperhe päätti jättää tänä kesänä mökkireissunsa väliin ja toivotti meidät tervetulleiksi käyttämään heidän mökkiään. Ja mehän ollaan mökkeilty! pionipiha_kasvihormoni-6Parin päivän poissaolon jälkeen sitä rientää heti katsomaan, mitä puutarhassa on tapahtunut. Ihan kuin maailma ehtisi muuttua yhdessä tai kahdessa yössä! Mutta niinhän puutarha tekee.

pionipiha_kasvihormoni-5Viikonlopun aikana kaikki pionit olivat avanneet lisää nuppuja, osa oli jo ehtinyt karistaa myös terälehtiään. Sormustinkukat availivat kellojaan korkealle. pionipiha_kasvihormoni-4Ennen lähtöä nostin nuokkuneet jättipoimulehdet kepein ylös, jotta robottiruohonleikkuri ei silppuaisi niitä. Niin valmiiksi maailma ei ollut ehtinyt tulla, että tukikepit olisivat ehtineet peittyä uuteen kasvuun.

pionipiha_kasvihormoni-2Sen sijaan ensimmäiset pioniunikot olivat ehtineet kukkaan; tänä vuonna näyttää siltä, että ne jäävät suurimmalta osin yksinkertaisiksi. No, onhan noita pioneja tuomassa runsautta!

Hyvää alkavaa viikkoa!

pionipiha_kasvihormoni-3We spent the weekend at a summer cottage. Once we returned a while ago, I had to immediately go check how the garden is doing.

Sini K. ♥ kasvihormoni@gmail.com

Pionit apposen auki

pioni-festiva-maxima_kasvihormoni-1Viikonlopun lämpö teki taikatempun ja aukaisi pionien nuppupallot. Minulle tämä aika on taianomainen, sillä olen nähnyt pionejani kukassa vain vähäisen määrän – viime vuonna, kun kukinta oli ensimmäisen kerran runsaampaa, olimme matkoilla koko pioniajan.

Puutarha on tosiaankin taiteenlajeista hitain, ja erityisen hidas se on silloin, kun sattuu olemaan pois sen ajan, kun taide tapahtuu. Taas joutuu odottamaan kokonaisen vuoden.

pioni-festiva-maxima_kasvihormoni-5Siitä, kun olen perustanut pionitarhani, on jo pitkä tovi. Ensimmäiset pionit istutin viisi kesää sitten, ne ovat nuo ensimmäisen kuvan ’Festiva masimat’. Laskin, että pehkossa on tänä vuonna yli kolmekymmentä nuppua, joten tätä kukintaa en ehdi missaamaan, vaikka välillä kävisinkin viettämässä mökkiöitä.

Koska pidän toistoa hyvänä tehokeinona (myös) puutarhassa, olen istuttanut ’Festiva maxima’ -pioneja kahteen muuhunkin kohtaan. Enpä enää muistanut asiaa! Taimia vaikuttaisi olevan kaiken kaikkiaan viisi, näistä kolme oikeana ryppäänä kirsikkapuun juurella. Tässä kun taidekriitikko malttaa odottaa vielä vuoden tai kaksi, voin kuvailla kirsikkapenkin valkoista ryöppyä runsaaksi, nytkin niistä uskaltaa napata jo muutaman varren sisälle.

’Festiva maxima’ on siitä ihana pioni, että kauniin kukinnon lisäksi se tekee varteen sivukukintoja niin, että kukkia tulee runsaasti ja kukinta kestää pari viikkoa – ellei sitten kelit jatku tällaisena viileänä ja kukkia aukeaa vielä syyskuussakin. Heh.

pioni-festiva-maxima_kasvihormoni-4Vaikka en muistanutkaan istuttaneeni näitä ’Festiva maximoja’ näin runsain määrin, muistan hyvin, kun ajattelin, että tummanpunainen tähtiputki sopii kukan kesiterälehtien väriin kuin sade Suomeen. Ja tosiaan, tämä on mätshmeidinheven! Vaikka kukat nuokkuvat tässä vesisateen jäljiltä, kukaan ei voi kyseenalaistaa tuota värien sopusointua. Jes, taas menneisyyden minä on osannut ajatella asioita. Nykypäivän taidekriitikko kiittelee muinaisen Sinin taidesilmää!

Vieressä on vielä viininpunainen purppuraheisiangervo (sekin kukassa) ja vielä pallot kiinni olevia punaisia pioneja (muistelen niiden nimeksi ’Karl rosenfield’), jotka nekin sointuvat tähän kokonaisuuteen.

Olen tyytyväinen ja myhäilen onnessani. Kannatti odottaa tätä näytöstä.

pioni-festiva-maxima_kasvihormoni-3

Finally, it’s time for peonies up here. Boy, the summer has been slow this year! These beauties multiply by the years, ’Festiva maxima’ they are called. The red stripes match the surrounding plants perfectly, especially red Astrantias next to them. This slowly developing form of Art I enjoy.

pioni-festiva-maxima_kasvihormoni-2

P.S. Huomasin, että pioni.fi-sivulla eli Pionien kodissa on juuri nyt alennusmyynti. Jos himoitset pionipenkkiä, klikkaa itsesi sinne!

Katso pioni-ideoita näistä pionipostauksistani:

Näin perustat pionipenkin

Näin tunnistat hyvän pionitaimen

Näin siirrät pionin

Pioniharrastajan mahtitaimisto Pionien koti 

Pionien koti kukintakauden alussa

Sini K. ♥ kasvihormoni@gmail.com