Teetä ja sympatiaa

teetä ja hunajaa

Sivistin itseäni ja googlasin teetä ja sympatiaa, sillä se tästä aamupäivän teekupposesta tykötarpeineen tuli mieleen. Kyseessä on Alexander McCall Smithin kirja, joka kertoo boswanalaisesta naisten etsivätoimistosta… Hassuja tuollaiset sanonnat, jotka pyörivät puhekielessä, mutta joiden alkuperä saattaa olla täysi mysteeri! Teetä join useamman kupillisen, sillä kahviin ei ollut maitoa ja musta kahvi ei kyllä maistu. Teen kaveriksi hitusen sympatiaa, sillä ihan paras perjantaifiilis ei tällä kertaa ole ja muutama pähkinä sympatian lisäksi, sillä lounaspuoli jäi välistä kun jääkaapissa on vain valot. Tuo pähkinäpurkkini voisi ihanuudessaan olla melkein suosikkiastiani -listan tasoa, mutta ehkä se kuitenkin on sellainen lyhytaikainen ihastus pysyvimpiin tunteisiin verratuuna. Purkin ostin Indistasta, jossa ihastelin sitä jo normaalihintaisena ja tavoilleni uskollisena kotiutin sen sitten alesta. Nicolas Vahen sitruunahunaja* maistuu ihanalle tummassa Rooibos -teessä.

Ehkä ei auta kuin lähteä tekemään viikonlopun ruokaostokset, mikä ei kyllä nälkäisenä ole lainkaan viisasta. Sitten olisikin iltaa kohti ohjelmassa Neelan huomisten kymppijuhlien valmistelua ja taidanpa illaksi linnoittautua vielä työjuttujen pariin. Ehkä se viikonloppufiiliskin sieltä vielä tulee… Taidan kurvata kukkakaupan kautta, niin todennäköisyys viikkisfiiliksille kasvaa huimasti! //Mukavaa perjantaita ja viikonlopun alkua!

nicolas vahe

*saatu blogin kautta

sEURAA BLOGIANI  FACEBOOKISSABLOGLOVINISSABLOGILISTALLA JA  PINTERESTISSÄ.

Ei kommentteja.

Trackbacks

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *