Ensimmäinen vuosi omassa talossa

Meillä vietetään näinä päivinä oman talon merkkipäivää, sillä nyt on kulunut vuosi siitä, kun muutimme uuteen kotiin. Vuosi sitten toukokuun viimeisinä päivinä koti oli vielä remonttikaaoksen keskellä, mutta niin vaan tänne omaisuutemme kanssa sopeuduimme. Kulunut vuosi tuntuu menneen todella nopeasti. Nyt jälkikäteen tuntuu hiukan epätodelliselta ajatella viime kesää ja kevättä, jolloin teimme remonttia yötäpäivää, lähes tauotta. Kummasti sitä vaan kaikkeen venyy, kun on yhteinen unelma, jonka vuoksi jaksaa painaa pitkääkin päivää!

Kokosin StyleRoomiin albumin ensimmäisen vuoden suosikkisisustuskuvistani; kuvia eri tiloista eri vaiheissa. Alkuun sisustus oli varsin paljas ja tilapäisratkaisuja oli siellä sun täällä ennen kuin syksyllä ja talvella saimme viimeisteltyä tiloja. Paljon on ehtinyt tapahtua vuoden varrella. Remontti on valmis, mitä nyt muutama viimeistelyhomma roikkuu vielä keskeneräisenä. Ne oli tarkoitus tehdä talven aikana, mutta jotenkin kummasti niiden kanssa ei olla pidetty mitään kiirettä eikä ole otettu stressiäkään. Ehtiihän tässä!

Styleroomiin voi hyvin kasata omia albumeja eri teemoilla, aina ei tarvitse mennä eri tilojen mukaisella jaottelulla. Joulu, DIY ja yksityskohdat sisustuksessa ovat jo saaneet omat kansionsa, mutta paikkansa olisi ainakin juhlakuville! Seuraavaksi taidan kuitenkin luoda albumin piha- ja terassikuvia varten.

Käyhän kurkistamassa ensimmäisen vuoden laaja kuvakooste StyleRoomista.suosikki sisustuskuvatEsmeralda’s on StyleRoomin yhteistyöblogi.

Tupaantulijaiset

tupaantulijaiset

Voi, miten mukavat juhlat meillä eilen olikaan! Rento fiilis, paljon ystäviä, tiivis tunnelma, liikaa ruokaa ja iloista meininkiä. Ilta-aurinko paistoi juuri olohuoneeseen ja keittiöön kun vieraita odotellessamme otin muutaman kuvan muistoksi juhlista.  Lapsilauma viihtyi hyvin isolla porukalla leikeissä sisällä  sekä pihalla, mihin Neela järjesti pimeässä aarteenetsintää taskulamppujen kera. Varsinaista ohjelmaa juhlissa oli yhden videoesityksen verran, kun esittelimme meidän kevään, kesän ja syksyn tapahtumat talossa, ensikäynnistä talossa tähän päivään saakka. Suurin osa vieraista oli nähnyt talon remontin eri vaiheissa, mutta osa pääsi nyt käymään meillä ensimmäistä kertaa. Muuta ohjelmaa ei aikuisten kesken tarvittukaan, sillä sehän riittää, että on pöytä koreana ja juttuseuraa riittää.

Tuparit tarjottavat

tupaantulijaiset

Tuparit tarjottavat

Suolaisia naposteltavia ja juustoja riitti myöhäiseen iltaan asti. Kahden erilaisen salaatin lisäksi tein kylmäsavulohihyytelökakun ja kasvispiiraan. Kylmäsavulohikakku teki kauppansa niin hyvin, että sitä tullaan varmasti tekemään toistekin! Harmi, ettei siitä(kään) tullut otettua kaikessa hulinassa kuvaa. Salaatteja tuli tehtyä niin reilusti, että seuraavat päivät elettäisi pelkästään niillä!

Rocky Road kakku

Tarjottavat jäi aika vähällä kuvaamiselle, sillä siitä hetkestä lähtien kun vieraita alkoi saapua, jäi kamera tyystin käyttämättä ja pimeäkin tuli, joten ei kuvaamisesta olisi tullutkaan mitään. Lapsia ajatellen tein mutakakusta Rocky road version. Tavallisen, reilun kokoisen mutakakun päälle sulatettiin suklaata sekä ripoteltiin vaahtokarkkeja ja suolapähkinöitä kerroksittain. Supermakea herkku oli kyllä varsin maistuva. Toisena makeana kakkuna syötiin valkosuklaa-daimkakkua.

Tupaantulijaiset Tupaantulijaiset

Ilta meni nopeasti ja iloisissa merkeissä. Väkeä oli juuri sopivan verran; enempää tänne ei olisi mahtunutkaan. Tuli testattua sekin samalla! Tositesti osoitti myös, ettei niemeke voi koskaan olla liian suuri, vaikka saatiinkin tarjottavat ja astiat esille saarekkeelle niin, että pöydän ympärillä saattoi istua vain syömässä. Iso eteinen osoittautui toimivaksi viidentoista lapsen ulkovaatteiden kanssa. Olohuoneeseen ja keittiöön mahtui samanaikaisesti hyvin parikymmentä ihmistä kun haalittiin kaikki mahdolliset tuolit istumapaikoiksi. Toisen kerran juhlitaan vielä myöhemmin, sillä kerralla tänne ei olisi kaikki ystävät mahtunut.
Tupaantulijaisissa on kyllä ideaa; kun lauma ystäviä täyttää kodin, se jättää mukavan ja lämpimän muiston pitkäksi aikaa!

SEURAA BLOGIANI  FACEBOOKISSABLOGLOVINISSAINSTAGRAMISSA, JA  PINTERESTISSÄ.

Keinutellen

pihakeinu retro

Kerroinko jo, että löysimme pihamökin kätköistä vanhan keinun, joka oli varsin huonossa kunnossa!? Keinun malli vaikutti kivalle, vaikka keinu olikin palasina, puuosat osin lahona ja metalliosista maali lohkeillut. Näin heti silmissäni keinun kunnostettuna ja meidät istuskelemassa iltaa keinussa rankan remonttipäivän päätteeksi saunan jälkeen vilvoittelemassa, joten kyllähän meidän täytyi tässä kaiken muun tohinan keskellä ottaa hetki aikaa keinun kunnostamiseksi. Nyt tuli siihen sopiva sauma, kun päätimme huilata päivän-pari ennen keittiöremonttiin ryhtymistä, joten tänään ja eilen rapsutettiin, sirkkelöitiin, maalattiin ja kasattiin, jotta saatiin keinulle uusi elämä.

Pihakeinu metallirunko

Keinusta tuli juuri niin ihana, kuin kuvittelinkin ja se sopii kivasti tähän pihaan, missä se on luultavasti jo vähintään neljän vuosikymmenen ajan ollut. Jostain 60- tai 70-luvulta keinu lienee on peräisin. Keinu sijoitettiin tuohon pienellä laatoitetulla patiolla olevan ruokailuryhmän viereen, jotta kaikki kalustus sijoittuu yhteen oleskelualueeseen. Nyt keinulle paistaa päivällä aurinko niin, että siinä voi vaikka koittaa saada iholle väriä ja illalla keinulle tulee viistosti ilta-auringon pehmeät säteet. Lyhdyt on jo esillä odottamassa hämärtyviä kesäiltoja, jolloin keinussa olisi kiva tunnelmoida…

Pihakeinu harmaaIirisNyt keinusta on voinut ihastella lähellä olevia iiriksiä, joiden kukinta kyllä alkaa olla jo pian ohi. Keinun takana kasvaa tuollainen kaunis pensas, jonka lehdet on ihanan väriset; valkoista ja haaleaa vihreää. Tietäisikö joku, mistä kasvista on kyse? Niin kaunis se on, että ajattelin raivata sen ympäriltä muita kasveja vähemmäksi, jotta se saisi enemmän tilaa kasvaa ja tulisi tuolta pusikosta paremmin esille. Tässä vielä kuvaa kokonaisuudesta ja vilahtaapa siellä hiukan meidän raikastunut julkisivukin, joka ei tosin vielä ole valmis. Raikasta valkoista kuitenkin on täällä yläpihan puolella jo ja eiköhän me pian saada tehtyä tuokin homma loppuun, kunhan saadaan pinnoitetta lisää. Ehdimme jo kaivamaan pihan kalliota enemmän esille poistamalla reilusti istutuksia ja hiukan nurmikkoakin.  Kallio on kaunis esillä, mutta hiukan haastava kalusteiden kannalta, kun tasaista pintaa ei oikein ole. Tänne kulmalle on suunnitteilla jo jonkin sortin terassia, joka myötäilisi tuota kalliota, mutta sitä täytyy funtsia vielä… Jonain tulevana kesänä sitten!

Kalliopiha //Ihanaa, aurinkoista sunnuntai-iltaa!!

SEURAA BLOGIANI  FACEBOOKISSABLOGLOVINISSABLOGILISTALLA JA  PINTERESTISSÄ.