Viikonloppu keskellä viikkoa ja ihmeellinen kesä

Yhtäkkiä yllättänyt kesä tuntuu aivan ihanalle! Keskellä viikkoa koittanut viikonloppu on saanut aikaan sen, että olo on aivan kuin oltaisiin kesälomalla. Vietettiin eilen ja tänään aikaa rakkaan ystäväperheen kanssa ja kun ajelimme kotiin, tuli yhtäkkiä aivan täydellinen kesäfiilis. Pari päivää kesti sisäistää se, että lämpö ja aurinko on aivan kuin kesällä. Päivät tuntuu olevan ihan sekaisin, tuntuu kuin olisi lauantai-ilta, vaikka viikonloppu on vasta edessä. Aika kiva juttu tämä helatorstai! Huomennakin vietetään kotipäivää, joten täällä jatketaan lomafiilistelyä ja nautitaan kesästä!

Pihan heräämistä kesään on kiva seurata. Nyt vietetään toista kevättä täällä ja vähän jo tietää, mitä mistäkin puskasta ilmaantuu. Ihan kohta on muuten tämän talon vuosipäivä. Kaupoista on jo yli vuosi, mutta sitä kun saatiin avaimet tänne voisi melkein juhlistaa! Annoin alkuperäisten asukkaiden istuttamille tulppaaneille vielä jatkoaikaa ja siirsin ne uuteen paikkaan kukkimaan, vaikka tuo punainen väri ei nappaakaan juuri yhtään. Narsissipenkki sen sijaan on väriensä puolesta kaunis; valkoisia ja keltaisia narsisseja sulassa sovussa.  Mökin edustaa on jo hiukan myllätty terassin pohjia varten ja ehkä se projekti etenee lisää tässä loppuviikon aikana! Oliver nauttii auringosta ja lämmöstä, eikä malta tulla sisään juuri lainkaan.

Kivaa aurinkoista iltaa ja huomista vapaapäivää sellaisesta nauttiville!

Lapin Lumo

Kiilopää talvella

Lapin reissu alkaa olla paketissa ja tavallinen arki alkaa ihan juuri, mutta kurkataan vielä Lapin maisemiin ja kuviin, joita otin kun kiipesimme Kiilopään huipulle koko perheellä ja lumouduimme Lapista aivan täysin. Vaikka minulla oli suuret odotukset Lapin maisemista ja kauniista luonnosta, tuli se silti yllätyksenä, kuinka upeita näkymiä tuolta tunturin laelta avautui. Korkeuserot on suuria ja sitä myöten maisemien jylhyys vaikuttavaa. Tunturien ja vaarojen määräkin oli yllätys. Maantiedon kirjan perusteella käsitys lapista oli varsin tasainen, muutamia yksittäisiä tuntureita lukuunottamatta, mutta tosiasiassahan kukkuloita oli kaikkialla. Tämän kiipeilypäivän reissullekin sattui aivan uskomattoman upea ilma, joten maisemista pääsi nauttimaan  aivan täydellisissä olosuhteissa.

Kiilopään huippu kävellen

Saariselkä maisemat

Kiilopää helmikuussa

Urho Kekkosen kansallispuistossa sijaitseva Kiilopää ei ole Saariselän tuntureista korkein, mutta koska tiesimme sinne menevän kävelyreitin, lähdimme käymään tunturin huipulla. Matkaa ei ole kuin vajaa kaksi kilometriä, mutta koska nousua on aika reippaasti, saatiin tovi tarpoa jo ennen puurajan merkkiä. Tytöillä meinasi vauhti hiipua, mutta kun kuulivat tätinsä kiivenneen tuonne rajalle jo 4-vuotiaana, riitti sinni hyvin kiivetä laelle asti. Laella kaivoimme termarit ja eväsleivät esiin ja ihastelimme maisemia vain tovin, sillä aika kylmä vinkka tuolla korkealla kävi, vaikka muuten tuntuikin tyynelle ja suojaisalle. Alas kävely sujui toki joutuin, mutta välillä oli pakko pysähtyä vain ihmettelemään näkymiä, joita minä tietysti tuijottelin osaksi kameran linssin läpi, kun tuntui että tuosta kauneudesta oli tallennettava kaikki kuviin.

Saariselkä Tunturi

Kiilopään huippu maisemat

Kiilopää Talvella Kävellen

Seuraava Lapin reissu ilmestyi jo puheisiin aika pian Saariselälle saavuttuamme. Kyllähän tänne vielä joskus täytyy päästä uudelleenkin, näkemään Lapin kesä ja yöttömät yöt. Sitten näkyisi paremmin ne tunturipurot ja tunturien puuttomat paljakat. Niin ja eiköhän mökin pihalla sitten kulkisi porojakin, niin ei tarvitsisi niitä etsimällä etsiä. Ehkä mökkielämäkin on kesällä helpompaa, vaikka hyvinhän me pärjättiin mökkiolosuhteissa nämä muutamat päivät.

Saariselkä UKK Kansallispuiso

Saariselkä Winter

Sellaiset kuvat ja jutut reissultamme Saariselälle! Toivottavasti ne kiinnosti ja ehkä sain jonkun teistä pohtimaan omaa retkeä Lappiin, sillä suosittelen kyllä ehdottomasti kotimaanmatkailua ja Lappiin tutustumista!

Satumaisen kaunis Lappi

Tervehdys satumaisen kauniista Lapista, jossa olemme viettäneet pari ihanaa talvipäivää ja joutuneet tyystin Lapin lumoamiksi. Niin kauan kuin muistan, on haaveena ollut hiihtoloma Lapissa, mieheni lapsuuden talvilomamaisemissa, mutta koska matkaa kotoatänne Saariselälle kertyy lähes 1200 kilometriä, on reissua aina vaan siirretty ja siirretty, kunnes tänä talvena päätimme, että on viimein aika toteuttaa kauan odotettu reissu. Matka ei tuntunut lainkaan mahdottomalle, kun matkalla huilattiin puolivälissä mummilassa ja mummulassa pari päivää ennen kuin jatkettiin tänne ylös asti.

Saariselkä maaliskuussa

Saariselkä

Kelopuu

Saariselkä Kiekerö

Täällä on ollut aivan uskomattoman kauniita talvipäiviä ja lappi on ollut vielä kauniimpi kuin etukäteen kuvittelin. Lunta on paljon, ja maisemat kaikkialla aivan hengästyttävän upeat. Olemme majailleet Heikin isoisän rakentamassa erämaamökissä, jossa onkin ollut viihtyisät oltavat. Alkajaisiksi teimme polut mökin pihaan muutaman kymmenen sentin korkuiseen hankeen ja rei´än jäähän, jotta saimme raikasta purovettä juoma- ja pesuvedeksi. Hankien keskellä on tunnelmallista asustella ja saunoa. Eilen toteutimme tyttöjen kanssa haaveen lumihangessa pulikoinnista ja kyllähän sieltä aika kova kiire tuli lämpimiin löylyihin! Tästä mökiltä on tehty reissuja lähistölle ja palattu aina lämpimään tupaan.

Saariselkä Kaunispaa talvella

Saariselkä Kaunispään huippu

Saariselkä Kaunispaa

Eilen tutustuimme Kaunispäähän; tunturiin Saariselän kupeessa. Tunturissa on laskettelukeskuskin, mutta me olemme tällä reissulla ilman lasketteluvälineitä ja suuntasimmekin paljon kehuttuun Alli pulkamäkeen, joka lähtee Kaunispään huipulta. Tuo Euroopan pisin pulkkamäki on 1,2 km pituinen, mutta alkuun laskimme vain sen alkupäätä, jotta jaksoimme kävellä mäen takaisin ylös. Myöhemmin kävimme vielä iltahämärissä viilettämässä koko mäen ylhäältä alas asti hurjaa kyytiä. Mäenlaskijat kyydittiin autolla uudelleen tunturin huipulle ja taas tultiin alas.

Saariselka Pulkkamaki Alli
Saariselkä helmikuussa

Poroja koitettiin etsiä kaula pitkällä, kun alkuun ainoat yksilöt nähtiin kauempana metsässä. Mökin pihan läpi kulkee kuulema poropolku, jota pitkin porot varsinkin vähemmän lumen aikaan kulkee. Nyt pihassa sen sijaan on ollut hiljaista, vaikka muutamat jäljet tuolla hangessa kyllä näkyi. Löydettiin sentään pari aitauksessa olevaa poroa yhden ajomatkan varrelta, jotta päästiin tuijottelemaan niitä lähempääkin, niin ja tietysti kuvaamaankin!

Saariselkä poroja

Koska kamera on kulkenut mukana koko reissun ajan, on kuvia kertynyt aika hurjasti. Niinpä jätin vielä lisää reissukuvia toiseen postaukseen, joten jatketaan seuraavallakin kerralla Lapin kuvilla ja kuulumisilla!

SEURAA BLOGIANI  FACEBOOKISSABLOGLOVINISSAINSTAGRAMISSA, JA  PINTERESTISSÄ.