Satumaisen kaunis Lappi

Tervehdys satumaisen kauniista Lapista, jossa olemme viettäneet pari ihanaa talvipäivää ja joutuneet tyystin Lapin lumoamiksi. Niin kauan kuin muistan, on haaveena ollut hiihtoloma Lapissa, mieheni lapsuuden talvilomamaisemissa, mutta koska matkaa kotoatänne Saariselälle kertyy lähes 1200 kilometriä, on reissua aina vaan siirretty ja siirretty, kunnes tänä talvena päätimme, että on viimein aika toteuttaa kauan odotettu reissu. Matka ei tuntunut lainkaan mahdottomalle, kun matkalla huilattiin puolivälissä mummilassa ja mummulassa pari päivää ennen kuin jatkettiin tänne ylös asti.

Saariselkä maaliskuussa

Saariselkä

Kelopuu

Saariselkä Kiekerö

Täällä on ollut aivan uskomattoman kauniita talvipäiviä ja lappi on ollut vielä kauniimpi kuin etukäteen kuvittelin. Lunta on paljon, ja maisemat kaikkialla aivan hengästyttävän upeat. Olemme majailleet Heikin isoisän rakentamassa erämaamökissä, jossa onkin ollut viihtyisät oltavat. Alkajaisiksi teimme polut mökin pihaan muutaman kymmenen sentin korkuiseen hankeen ja rei´än jäähän, jotta saimme raikasta purovettä juoma- ja pesuvedeksi. Hankien keskellä on tunnelmallista asustella ja saunoa. Eilen toteutimme tyttöjen kanssa haaveen lumihangessa pulikoinnista ja kyllähän sieltä aika kova kiire tuli lämpimiin löylyihin! Tästä mökiltä on tehty reissuja lähistölle ja palattu aina lämpimään tupaan.

Saariselkä Kaunispaa talvella

Saariselkä Kaunispään huippu

Saariselkä Kaunispaa

Eilen tutustuimme Kaunispäähän; tunturiin Saariselän kupeessa. Tunturissa on laskettelukeskuskin, mutta me olemme tällä reissulla ilman lasketteluvälineitä ja suuntasimmekin paljon kehuttuun Alli pulkamäkeen, joka lähtee Kaunispään huipulta. Tuo Euroopan pisin pulkkamäki on 1,2 km pituinen, mutta alkuun laskimme vain sen alkupäätä, jotta jaksoimme kävellä mäen takaisin ylös. Myöhemmin kävimme vielä iltahämärissä viilettämässä koko mäen ylhäältä alas asti hurjaa kyytiä. Mäenlaskijat kyydittiin autolla uudelleen tunturin huipulle ja taas tultiin alas.

Saariselka Pulkkamaki Alli
Saariselkä helmikuussa

Poroja koitettiin etsiä kaula pitkällä, kun alkuun ainoat yksilöt nähtiin kauempana metsässä. Mökin pihan läpi kulkee kuulema poropolku, jota pitkin porot varsinkin vähemmän lumen aikaan kulkee. Nyt pihassa sen sijaan on ollut hiljaista, vaikka muutamat jäljet tuolla hangessa kyllä näkyi. Löydettiin sentään pari aitauksessa olevaa poroa yhden ajomatkan varrelta, jotta päästiin tuijottelemaan niitä lähempääkin, niin ja tietysti kuvaamaankin!

Saariselkä poroja

Koska kamera on kulkenut mukana koko reissun ajan, on kuvia kertynyt aika hurjasti. Niinpä jätin vielä lisää reissukuvia toiseen postaukseen, joten jatketaan seuraavallakin kerralla Lapin kuvilla ja kuulumisilla!

SEURAA BLOGIANI  FACEBOOKISSABLOGLOVINISSAINSTAGRAMISSA, JA  PINTERESTISSÄ.

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Voih, näyttää niin upealta! ♥ Meiltä Oulun seudulta ei olis ollenkaan mahdoton matka, mut ei oo lasten kanssa tullut lähdettyä. Pitää kyllä ehdottomasti ottaa tavoitteeksi ensi vuonna!

  2. 2

    sanoo

    Siis niin ihanat kuvat <3 Minä rakastan lappia, lapsuuden kesät siellä vietäneen haluaisin takaisin lomalle sinne.

  3. 4

    sanoo

    Ihan mielettömän kaunista! Olen viimeksi käynyt Lapissa lapsena… olisikohan jo aika suunnitella matkaa pohjoiseen ainaisen etelän sijaan?! 🙂

Trackbacks

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *