For Paris

prayforparis

Pariisin surullisten uutisten jälkeen olisi tuntunut oudolle jatkaa blogissa omilla arkipäiväisillä asioilla. Niin paljon surua ja ihmetystä, millainen on tämä maailma, joka lapsiamme odottaa. Herätys oli varmasti kaikille pysäyttävä; kuinka paljon pahuutta ja vihaa voi ihminen kantaa.  Aamulla ajelin toiselle puolelle pääkaupunkiseutua ja sankka sumu sai tuntumaan siltä, kuin koko maailma olisi hiljentynyt ja kietoutunut surumielisyyden verhoon. Kuitenkin sumu selveni ja päivä käynnistyi siinä missä mikä tahansa muukin lauantai. Ajatuksissa on pyörinyt se, että tähän maailmaan tarvitaan lisää rakkautta ja hyväksymistä. Vastakkainasettelu tuo mukanaan vain vihaa ja Pariisin tapahtumat on näkyvä todiste siitä, mitä se saa aikaan.

Omat lapset on sen ikäisiä, että uutiset kiinnostaa ja tapahtumat herättää paljon kysymyksiä. Voiko tätä selittää ja kertoa, miksi tällaista tapahtuu? Tuntuu, että ei voi kun omakaan ymmärrys ei siihen riitä. Ehkä parasta onkin vain jutella siitä, millaisia tunteita tällainen saa aikaan.

Tänään on juuri sellainen ilta, jolloin koti ja oma perhe ympärillä on se, mitä tarvitaan. Ulkomaailma tuntuu liian karulle ja julmalle; kotiin on hyvä käpertyä. Kynttilän sytytin Pariisille, rakkaudelle ja sille uskolle, että ihmisen hyvyys aina lopulta voittaa.

Pray for Paris. Pray for the world. Pray for humanity.

SEURAA BLOGIANI  FACEBOOKISSABLOGLOVINISSAINSTAGRAMISSA, JA  PINTERESTISSÄ.

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *