Pihamökki – Projekti 2017

Meidän pihalla seisoo 60-luvulla valmistunut reilu 30-neliöinen pihamökki, joka on viimeiset neljäkymmentä vuotta ollut tietääkseni tyystin varastokäytössä. Pihamökki on rakennettu tontille ennen talon rakentamista ja kolmihenkinen perhe on asunut mökissä tätä taloa rakentaessaan. Siitä lähtien kun taloa kävimme katsomassa, on ideat pihamökin kunnostamisesta lennellyt ja nyt olemme päätymässä siihen, että mökistä tullaan tekemään kesäasumiseen soveltuva kevyesti eristetty tila, johon sisustamme kesäolohuoneen ja vierashuoneen, jossa pidemmän matkan takaa tulevat ystävät voivat yöpyä ja johon lapset voivat kutsua kavereita yökylään tai istumaan iltaa. Mielikuvissani mökki on viihtyisä ja kodikas, kesämökkimäinen tila, jossa olisi kiva järjestää vaikka juhliakin!

Tällä hetkellä mökki on jaettu kolmeen huoneeseen ja tilajako on varsin toimivan oloinen. Yksi suurempi huone on pihan puolella, toisessa päässä on kaksi pientä huonetta, jotka voisi hyvin jäädä puuliiteriksi ja varastoksi. Keskellä mökkiä on hormi, mutta piippu on katkaistu joskus menneinä vuosina ja katto on pellitetty umpeen. Nyt täytyykin selvittää, tarvitaanko nykyisen hormin korjaamiseen ja uuden takan asentamiseen rakennuslupaa vai riittääkö, että tulisijalle on lupa olemassa. Muutenkin remonttihommia riittää reilusti ennen kuin ollaan siinä vaiheessa, että pääsen sisustamaan, mutta onhan suunnitelmat hyvä tehdä valmiiksi niin tietää sitten, mitä ollaan tekemässä! Kalustuksesta tullaan tekemään varsin olohuonehenkinen niin, että sohvat ja sängyt ovat yksi ja sama kaluste. Ehkä jokin kuormalavaratkaisu olisi toimiva vaihtoehto.

Pihamökki – Haavelistalla

  • Lautalattiat
  • Kierrätysmateriaaleja pinnoissa ja kalusteissa
  • Rouheita pintoja
  • Pitsiverhot
  • Kukkatapetti
  • Kamiina tai muu kevyt tulisija
  • Aurinkopaneelit katolla (mökkiin ei ole tällä hetkellä vedetty sähköjä)
  • Rento ja kodikuas tunnelma

Pihamökki Sisustus

Etsiskelin inspiraatiota pihamökin sisustamiseen Styleroomista. Hakusanat Piharakennus, Kesämökki ja Mökki tuotti paljon sopivan tyylisiä, kesäelämästä kertovia kuvia, joista koostin oman leikekirjan Pihamökki – Projekti 2017.  Projekti on nimetty tulevaa kesää ajatellen, mutta katsotaan nyt, kuinka realistinen aikataulu on. Kunhan ensi vuonna päästään alkuun, sekin olisi jo jotain ja pihamökki askelen lähempänä toteutumista! Suunnitteluvaihe kuitenkin vie projektia jo eteenpäin ja kun visio on selkeänä mielessä, on helpompi lähteä remonttia toteuttamaankin.

Esmeralda’s on StyleRoomin yhteistyöblogi.

Kuvat StyleRoomiin luomastani leikekirjasta.

Vielä on kesää jäljellä

Heinäkuu vetelee viimeisiään ja kesäkeleistä on päässyt oikeastaan nauttimaan vasta nyt viimeisten parin viikon aikana, itse kesästä sen sijaan on saanut nauttia jo pitkään. Tämä kesä on tuntunut jotenkin erityisen ihanalle ja rentouttavalle, sillä viime kesäisen remppahärdellin jälkeen ollaan otettu todella rennosti ja tehty asioita kiireettömällä aikataululla ja elämästä nauttien. Tuntuu ihanalle ajatukselle, että vielä on kokonainen elokuu edessä! Vielä on paljon aurinkoisia päiviä, pimeitä ja lämpimiä kesäöitä jäljellä. Kyllä loppukesässäkin on oma viehätyksensä, vaikka eniten pidänkin alkukesän hennommasta vehreydestä.

vmarjapiiras viinimarja rahkaPihassa on heinäkuun aikana kypsynyt reilusti marjoja ja mustaherukoita lukuunottamatta ne ovat vielä pensaissa. Mustaherukat syötiin jälleen suoraan pensaasta, tuoreena kun niistä saa kaikki vitamiinit parhaiten talteen. Karviaisista en oikein perusta, ehkä niitä voi tuoreeltaan syödä, mutta muuhunpa niistä ei oikein olekaan. Punaisista viinimarjoista sen sijaan pitää koittaa vääntää kaikenlaista syötävää. Tänään tein niistä marjapiiraan, johon mahdutettiinkin reilusti yli puoli litraa marjoja. Maistuu varsin kirpeälle ja niiiiiiin kesälle! Tummempi sokeri ja kaurajauhot tekee pohjasta kivasti hiukan tummemman.

viinimarjapiirasViinimarjapiiras

Pohja
100 g voita
1 dl intiaanisokeria
1 muna
2,5 dl kaurajauhoja
1 tl leivinjauhetta

Vaahdota pehmeä voi ja sokeri. Sekoita muna joukkoon. Sekoita leivinjauhe jauhoihin ja lisää taikinaan. Levitä pyöreän uunivuoan pohjalle ja reunoille.

Täyte
200 g maitorahkaa
1 muna
sokeria
6 dl viinimarjoja
2 tl vaniljasokeria

Sekoita kananmuna ja sokeria rahkaan. Kaada pohjan päälle uunivuokaan. Ripottele marjat tasaisesti päälle ja lisää vielä hiukan sokeria.

Paista 175 asteessa noin puoli tuntia tai kunnes pohja on saanut reunoilta hiukan väriä ja jähmettynyt. Piiras maistuu parhaalta ihan tuoreeltaan, mutta anna täytteen vetäytyä rauhassa ennen tarjoilua!

marjapiiras rahkaMe vasta ihan hiukkasen maisteltiin viinimarjapiirasta ja ajateltiin vedellä se vasta iltapalaksi! Ehkä odotetaan vielä illan hämärtymistä ja sytytellään terassille kynttilöitä lyhtyihin ja nautitaan hellepäivän illasta.

ps. Koiranpennun ensimmäinen vuorokausi kotona on takana ja kaikki on mennyt hienosti! Bruno on oppinut jo oman nimensä ja antoi se meidän nukkua pitkät yöunetkin. Kirjottelen myöhemmin lisää koirakuulumisista, koska ne selvästi varsin montaa kiinnostaa!

Perheenlisäystä

Viime päivät blogi on saanut olla omissa oloissaan ja muu elämä on vienyt ajan niin tehokkaasti, että blogille ei ole tuntunut jäävän aikaa lainkaan. Muistelen, että se on aina tätä kun pitkän loman jälkeen on vuorossa töihin paluu ja hetki menee totutellessa, että vapaa-aikaa ei enää olekaan niin, että ehtii tehdä kaiken haluamansa. Töiden alkamisen lisäksi ajatukset on ollut myös ensi viikolla saapuvassa perheenlisäyksessä, pienessä koirapojassa, jonka hakemista emme millään malttaisi odottaa.

Bruno on Cavalierin pentu, pian seitsemän viikkoinen pikkuinen, jonka hankintaa harkittiin pitkään ja hartaasti. Niin se vaan meistäkin tulee koiraperhe, vaikka ajatus tuntuu yhä kerrassaan omituiselta. Halusimme pienen koiran, mutta ei sentään ihan taskukokoa. Suhteellisen pienet neliöt kodissamme sai aikaan sen, että tätä suurempaa rotua emme edes harkinneet. Pienehkö koira on helppo lastenkin kannalta; onnistuu ulkoilutus kuopukseltakin. Cavalier rotuna vaikuttaa meille oikein sopivalle. Seurallinen ja lempeä luonne on sitä, mikä rodussa alkun alkaen herätti kiinnostuksen. Terveyspuoli on tämän rodun kanssa erityisen tärkeä ja siksi valitsimmekin kasvattajan, jolla on pitkä kokemus rodusta ja paljon terveitä koiria. Onhan Cavalierit myös kauniita, ja tietysti pentuna vielä aivan erityisen suloisia.

Pihaan on rakennettu alkua varten pieni pentuaitaus Brunoa varten, jotta ulkoilut sujuu mahdollisimman helposti. Aitauksen lisäksi päädyimme aitaamaan yläpihalle käynnin sitä varten, ettei autotielle ole liian helppo käynti. Vielä on maalailuhommia jäljellä, mutta muuten jo varsin valmista. Brunolle on hankittu yhtä ja toista tarpeellista, mutta pari pientä hankintaa täytyy vielä tehdä ennen kuin pentu tulee kotiin. Paljon kaikenlaista järjestettävää tuo yksi pikkuruinen koira mukanaan. Ja onpa tässä yhden koiranpennun kotiväen kanssa suunniteltu jo pentutreffejäkin, jotta Brunolle saadaan leikkiseuraa.

Uusi tilanne jännittää kyllä valtavasti, mutta pääasiassa hyvällä tavalla eikä vähiten kissan puolesta, joka ei tulevasta vielä tiedä mitään. Koiranomistajana ollaan täysiä noviiseja, mutta kovasti tässä on koitettu opiskella ja opetella asioita. Tietysti koira sitten tullessaan opettaa, mitä se touhu käytännössä on! Jotenkin tuntuisi, että parhaiten tästä touhusta selviää silkalla maalaisjärjellä ja turhia stressaamatta, mutta saapa nähdä, miten tämä lähtee sujumaan.

Kertokaapas kokeneemmat koiraihmiset vielä vinkkejä, kuinka kodista ja sisustuksesta tehdään mahdollisimman koiraystävällinen tyylistä tinkimättä! Kaikki pienet ja helposti pureskeltavat asiat tietysti nostetaan lattianrajasta ylös ja alkuun osa matoista kääritään pois lattioilta, mutta mitä muuta kannattaa huomioida kun pentu tulee taloon!?