Epäonnen design-hankintoja

Lyngby kippo 2-1

Olin jo jonkun aikaa miettinyt, kuinka kiva olisi jokin kaunis bonbonniere namuille. Syksyn ja talven hyggeilyyn sopii kaunis makeiskippo vaikkapa sohvapöytää sulostuttamassa, josta voi napsia herkun suuhun silloin tällöin. Mieluiten kannellinen, että makeiset pysyvät siististi suojassa.

Silmääni miellyttävä keraaminen yksilö löytyi netin syövereistä tanskalaiselta 1936 perustetulta Lyngby Porcelainelta. Se on samassa hengessä muotoiltu kuin merkin klassikkomaljakot. Mieheni on reissannut viime viikkoina Köpiksessä, joten viime reissulta keksin tuollaista toivoa tuliaiseksi lentokentältä.

Lyngby kippo-4

Lähetyksen saavuttua ja avattuani innoissani paketin, huomasin että kansi ei istu kippoon. Sen saa yhdeltä puolelta istumaan kerrallaan, muttei toiselta (heijastuu muuten tuosta vaasista). Mikä pettymys, olin saanut maanantaikappaleen! Onneksi reklamaatioviestiini tuli jo ystävällinen vastaus – toivottavasti uusi kansi saapuu nopeasti.

Kaunis esine tuo bonbonniere muuten on ja suklaalakut sujahti siihen oikein mallikkaasti.

Lyngby kippo-3

Tanskalaisten design-esineiden kanssa on ollut muutenkin pienoista epäonnea viime aikoina. Yhdessä uudessa Royal Copenhaginin mukissani oli pienen pieni hento maalipilkku muuten valkoisessa sisäseinämässä. Käsin maalatuissa astioissa tekijöiden käsialojen erot huomaa muuten todella selvästi kuvioita vertaillessa, mikä on ihana nyanssi, mutta tällaista satunnaista pilkkua ihan väärässä kohdassa ei arvokkaasta ykkösluokkaisena ostetusta astiasta toivo löytävän ihan vaan periaatteessa.

Lyngby kippo-1

Palvelu onneksi pelasi ja pian posti toi uuden kahden mukin setin hyvitykseksi, säästivät minut takaisinlähetysrulianssin vaivalta vielä. Vahinkoja voi sattua paremmillekin merkeille, tärkeintä on miten asia hoidetaan kuntoon. Hankkimani kahden punakukkaisen mukin sijasta hyllystäni löytyy nyt neljä mukia. Ja kyllä sitä pilkullistakin on ihan hyvin voinut käyttää! Tästä tapahtuneesta jäi lopulta oikein hyvä mieli.

Lyngby kippo residence-1

Näyttääpä muuten kivalta ripaus ruskeaa, kun katsoo näitä kuvia. Eikös? Sävyä löytyy niin ruotsalaisen Residence-lehden uuden numeron sivuilta ja kannesta, sekä noista tanskalaisista design-lakuista. Ihanaa kun puu saa näyttää taas puulta, oikein freesiltä ripauksina. Myös suomalaiset design-klassikot Ultima Thulet ovat jotenkin tosi ajankohtaisen  näköisiä, laseista tulee väistämättä lentomatkojen kuplivat hetket mieleen, meiltä kotoa löytyy tosin vain nuo sarjan tuikkukipot.

P.s. Hullua hommaa välillä tämä blogikuvien ottaminen! Tässä vikassa kuvassa seison ruokapöydällä, hame nyt vaan tällä kertaa sopi sommitelmaan. Tosin editoidessani pois mustien sukkien pölyhiukkasia meinasi mennä hermot!

Lyngby Bonbonniere is the latest addition to our home…

Sunnuntain sekalaiset sisustusmietteet

Syyshortensia still life-2

Sunnuntainen tervehdys! Viikko vierähti vauhdilla, tällä kertaa vähän etäämmällä blogista ja somesta. Joskus pieni hengähdystauko on yksinkertaisesti paikallaan. Väkisin vääntämiseen en usko, vaan hyvään fiilikseen ennemminkin bloggaamisessa. Jotenkin tuntuu, että ajatukseni ovat yhtä silppua, joten tässä erinäisistä viime aikojen sisustukseen liittyvistä ajatuksistani kooste. Olkaa hyvät!

Olohuone vai #elohuone?

Olen miettinyt muun muassa kaipaisiko olohuoneemme sisustus päivitystä ja minkälaista. Ikean uuden kuvaston julkaisun yhteydessä lanseerattu termi #elohuone kuvastaa olohuoneen monipuolista merkitystä ja käyttötarkoitusta. Meillä olohuone on suhteellisen vähällä käytöllä huoneen ollessa hieman erillään kodin sydämestä eli ruokailutilasta ja keittiöstä. Olen miettinyt mistä olohuoneen vähäinen käyttöaste johtuu ja voisiko sisustuksen päivitys kenties houkutella meitä viettämään enemmän aikaa olohuoneessa. Kenties laiskotteluun paremmin soveltuva sohva ja laiskanlinna kutsuisivat viettämään enemmän aikaa huoneessa, kuten myös upottavampi matto? Suunnitelmista ja ideoista voisin kirjoittaa lisää ihan erikseen. Toisaalta, koska kaikki on periaatteessa aivan hyvin, joten vielä mietin, kuinka isoon muutokseen tässä kannattaa ryhtyä. Mutta sitten taas toisaalta, olisipa ihanaa jos jokainen huone kotona tuntuisi lempihuoneelta!

Syyshortensia still life-3

Sisustuslehdet ja inspiraation lähteet

Syksyllä kaipaa inspiraatiota kodin sisutukseen, kuten moni teistäkin on todennut edellisviikon postauksen kommenteissa. Sattumalta huomaamani Instagramissa Homevialauran aloittaman keskustelun tiimoilta sisustuslehtien yksipuoliseen sisältöön liittyen ja jäin pohtimaan, mistä oikeastaan löydän itse sisustusinspiraatiota.

Olen samaa mieltä, että sellaista hienostunutta ylellisyyttä voisi olla enemmänkin suomalaisten lehtien kohteiden joukossa. Tällä en tarkoita prameilevaa luksusta ja blingblingiä, vaan eleganttia Howard-sohvatyyliä kyseiseen keskusteluun viitaten. Nykyinen tarjonta tuntuu usein sillisalaatilta, kun kaikkia makuja pyritään palvelemaan vaikka helmiäkin on toki joukossa.

Syyshortensia still life-5

Lehtiä kuitenkin luen ahkerasti, niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin. Silloin tällöin lehtien sivuilla tulee vastaan tulee koti, joka inspiroi, valtaosan kuitenkin ollessa kaukana omasta tyylistä ja lempilehtien joidenkin numeroiden ollessa nopeasti usein selattuna.

Ruotsalaiset lehdet ovat toisinaan ihan kiinnostavia, vaikka harvemmin nekään ovat ihan prikulleen oman tyylin ytimessä. Residence on upean tyylipuhdas ja visuaalisesti upea, mutta toisaalta aika yksipuolinen minimalistisuudessaan. Kaipaan myös vähän runsaampaa ja kodikkaampaa tyylinspiraatiota, kun taas Skönä Hem on usein vähän turhankin runsas makuuni. Tanskalaisesta designista tykkään, mutta lehdet jättävät jotenkin kylmäksi. Elle Decor UK oli pitkään lempilehteni, siitä kuitenkin ajauduin erilleen jokunen vuosi sitten kosketuspinnan jotenkin yllättäen kadotessa.

Ehkäpä suurimman inspiraation saankin yksittäisiä henkilöitä ja heidän juttujaan seuraamalla eri kanavissa lehtien sijaan. Viime postauksessa esittelyssä ollut Villa La Madonna on juuri sitä sisustustyyliä, mitä kaipaisin itse lehtien sivuille. Kuten hotellia pyörittävä henkilö vierailullamme totesi, tyyli on tarkoituksella eksklusiivinen muttei luksustyylinen (sillä nenäpystyssä olevaa väkeä sinne ei kaivata). Jotenkin tuo kuvaus resonoi sen kanssa mitä kodiltani myös toivoisin, luksus-sanalla on jotenkin viileä ja ulkokultainen kaiku omaan korvaani, vaikka elämän ylellisyyksistä ja kauneudesta nautinkin sen saadessa myös näkyä.

Syyshortensia still life-1

Pakko saada oma mankeli!

Olen vaivihkaa huomannut mieltyväni enemmän ja enemmän puuvillaisiin vuodevaatteisiin pitkän pellavakauden jälkeen. Kaipaan sileää tuntua iholleni ilmavan ja luonnollisen rouhean pellavan sijaan. Hotellivuode omassa kotona kiinnostaa! Tämä on haastava yhdistelmä yhdistettynä siihen tosiasiaan, että olen todella laiska silittäjä. Ajatusketju poiki oivalluksen, mankeli pelastaisi tilanteen. Täydellistä! Sen jälkeen en ole juuri muusta puhunutkaan kotona kuin mankelin hankkimisesta.

Kieltämättä asiasta on hankala puhua kuulostamatta pikkuvaimolta, kuten Lisbet e.:n Liisa on hyvin ilmaissut asian aikoinaan jutussaan Mankelointi käy terapiasta. Ilmeisesti kommenttiboksin keskustelun perusteella on vielä 2000-luvullakin pieni, mutta intohimoinen mankeloijayhteisö, vaikka katoavaa kansanperinnettä taitaakin olla. Ehkä kuulun itsekin pian mankeloinnin puolestapuhujiin.

Syyshortensia still life-7 Syyshortensia still life-10

Pikainen pyörähdys netissä osoitti, että mankeleita valmistaa enää vain yksi merkki, ovh:n ollessa reilu 300 euroa. Internet myös valaisi mankeleiden olevan käytännössä elinikäisiä robustin tekniikkansa puolesta, joka ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten varrella. Onneksi netti tuntuu olevan pullollaan myynnissä olevia mankeleita, joten huomattavasti edullisemminkin voi kapistuksen itselleen hankkia, etenkin jos retrotyyli mankelin ulkonäön suhteen ei haittaa. Odotan jo innolla sitä hetkeä kun pääsen mankeloimaan lautasliinat, lakanat ja pöytäliinat – tältä aiheelta saattaa olla vaikea teidän lukijoidenkaan välttyä kun projekti etenee.

Mitäs teillä on ollut mielessä? Entä mitä tuumaatte sisustuslehtien nykytilasta, vastaako sisältö toiveitanne? Myös kaikki mankelointiin hurahtaneet saavat mieluusti ilmoittautua!

Few favorites from our home in the pictures… Have a great new week ahead!

Sisustusinspiraatiota mökille ja lukuvinkki

Avotakka lehtijuttu-1

Oletteko saaneet käsiinne kesäkuun Avotakan? Muhkea paketti toinen toistaan houkuttelevampia kesäkoteja ja inspiraatiota sesongin sisustukseen aina herkullisesta kannesta alkaen.

Vinkkaan ilokseni teille, että samaisesta lehdestä löytyy tekemäni juttu ’Omaksi tehty’. Jutussa esittelyssä on yksi ihanimmista kesämökeistä, joissa olen koskaan päässyt vierailemaan. Onneksi mökin kauneudesta pääsevät muutkin esteetikot nauttimaan nyt jutun välityksellä.

Sinisten sävyjen koordinaatiosta, sielukkuudesta, vanhojen esineiden käytöstä ja pettämättömästä tyylistä tälle ainutlaatuiselle pienelle mökille täysi kymppi!

Avotakka lehtijuttu-3

Lomalla on ihanasti aikaa fiilistellä kesäisiä sisustusjuttuja ja printtilehti taipuu mukavasti riippukeinussa nautittavaksi, kun taas läppärin jätän ainakin itse mieluusti hetkeksi huilimaan. Tässäpä siis lukuvinkki niille onnekkaille, joilla on aikaa nauttia kesäpäivistä ja kaipaavat ideoita vanhan mökin ilmeen raikastamiseen.

Kyseinen Avotakka-lehden numero löytyy vielä pienen hetken lehtihyllyiltä, joten kannattaa ehdottomasti kipaista se itselleen!

I was honored to write a story featuring one of the most cosiest and stylish little summer houses I’ve  visited to the June 2017 edition of the Avotakka magazine. Such an inspirational interior!

Kuvien lehtijutun kuvat Toni Härkönen, teksti Giselda Autio