Mistä kodikkuus syntyy?

Jäin pohdiskelemaan edellisten kotikuvien jälkeen sitä, miksi koen kotimme nyt erityisen kodikkaaksi ja mieluisaksi näin parin vuoden asumisen jälkeen. Kodikkuus lienee jotain todella henkilökohtaista, eikä se ole sisustustyyliin sidottu asia. Onhan kotikin äärimmäisen henkilökohtainen paikka jollain tapaa. Se, mikä tuntuu yhdellä kodikkaalta, vaikuttaa todella ei-kodikkaalle jostain toisesta. Niinpä vastauksia tuohon kysymykseen on varmasti niin monta kuin vastaajiakin. Tulin siihen tulokseen, että kodikas koti syntyy huomioimalla itselle tärkeät asiat riittävällä tasolla. Sekä estetiikan että toiminnallisuuksen tulee miellyttää. Tai ainakaan ne eivät saa häiritä liikaa.

Toisille on tärkeä päästä mielukuvissa arkisista ympyröistä muualle, vaikka hotellitunnelmiin kotiovesta sisään astuessa. Se tietysti ihan yhtä hyväksyttävää kuin se, että toivoo kodin näyttävän ja tuntuvan ennemminkin mummonmökiltä. Kodikas koti heijastaa usein muistoja menneestä sekä jollain alitajunnantasolla tarpeitamme ja tavoitteitamme elämässä, joko saavutettuja tai vielä tulevaisuudessa häämöttäviä. Aitous ja rehellisyys on mielestäni tärkeitä. Sillä tarkoitan, että koti vastaa omaa näkemystä kyseisellä ajanhetkellä, mikä ikinä se onkaan, eikä esimerkiksi vallitsevia trendejä – ellei ne satu miellyttämään.

Tässä vielä listaa henkilökohtausesta näkökulmasta itselleni tärkeimmistä asioita, jotka tekevät kodistani kodin.

1. Valokuvia ja tauluja

Meillä on aika paljon tauluja, jotka ovat olennainen osa meidän kodin ilmettä. Ne luovat olemassa olollaan kodikkuutta ja persoonallisuutta, sekä tietynlaista ajattomuutta ja pysyvyyttä. Taulut toimivat eräänlaisena ohjenuorana myös sisustusta ja remonttia suunniteltaessa. Halusin lattiamateriaalin ja seinien sävyn toimivan tyylillisesti yhteen taulujemme kanssa. Näin ollen lattiakasi valikoitui ajaton leveälankkuinen mattalakattu luonnonvärinen tammilattia, sillä se sointuu paremmin perinteisempien taulujemme kanssa,  joissa myös kultakehyksiä.
Valokuvat on toinen tärkeä elementti kodikkuuden kannalta omassa kodissani. Aiemmin ajattelin tehdä valokuvaseinän, nyt kehystettyjen valokuvien ripottelu sinne tänne osaksi kodin ilmettä miellyttää enemmän. On mukava löytää rakkaita kuvia, joihin liittyy tärkeitä muistoja joka puolelta kotia. Etenkin mustavalkokuvat ovat mieleeni.

2. Vanhaa ja uutta

Vanhojen huonekalujen sisällyttäminen kodin sisustukseen on ollut toinen tärkeä tekijä laittaessani omaa kotia. Itselleni ehkä epäkodikkain koti olisi sellainen, jonka aivan kaikki huonekalut olisivat uusia ja samaa tyyliä. Ehkä suurin syy, miksi asuntomessut jättävät usen hieman kylmän fiiliksen on se, että vanhojen esineiden tuoma kerroksellisuus puuttuu usein kokonaan. Tällöin yleisilme jää helposti usein katalogimaiseksi. Vanhoja esineitä mukaan tuomalla saa kotiin persoonaa, jolloin huomio kiinnittyy vähemmän esimerkiksi Ikean peruskalusteisiin, joita meiltäkin löytyy vaikka millä mitalla.

3. Harmoniaa ja dynamiikkaa

Värimaailman olen pyrkinyt pitämään neutraalina, mikä luo harmonisen tunnelman. Harmoniaa ja levollista tunnelmaa toivon omalta kodiltani. Meidän perheessä on muuten niin vilkasta ja eloisaa väkeä, että tunnelma meillä on hyvin elämänmakuinen – mitä harmoninen sisustus sopivasti tasapainottaa. Väripilkahduksia saa tuotua kukkia, tekstiilejä ja muita pienesineitä vaihtelemalla. Väriä tulee myös leluista, jotka ovat vaivihkaa valloittaneet kotimme lapsen myötä. Dynamiikkaa ja mielenkintoa puolestaan tuo kontrastit, kuten mustan värin käyttö sekä messinkiset ja kultaiset kiiltävät yksityiskohdat. Tällöin yleisilme ei jää pliisuksi. Myös eri aikakausien kalusteiden käyttö ja tyylien sekoittelu tuo eloa värien puolesta neutraaliin ilmeeseen. 

4. Enemmän persoonallisuutta ja vähemmän kliseisyytty


Koska sisustus on oma juttu, on minulle tärkeää, että kotimme huokuu persoonallisuutta. Mielenkiintoisesti villit värikokeilut ja räväkkyys nähdään usein enemmän persoonallisena. Tässä asiassa olen aivan eri mieltä. Persoonallinen koti on sellainen, joka heijastaa asukkaitansa, riippumatta siitä onko väriskaala musta ja valkoinen vai pastellinsävyjen kirjo. Pyrin välttämään myös kliseisyyttä ja huomaan ärsyyntyväni ajatuksesta, että kotonani olisi liikaa esimerkiksi blogeissa paljon näkyviä juttuja. Toisaalta, mikä on minulle klisee, on jollekin toiselle ilahduttava sisustuselementti. Ero on hiuksenhieno ja määrittely täysin henkilökohtainen asia. Ehkä tärkeintä on se miten asiat yhdistelee. Mielenkiintoisella ja uudella tavalla yhdistettynä tuttu asia näyttääkin uudelta ja kiehtovalta. Tähän pyrin ennen kaikkea oman kotini sisustuksessa. 

5. Tilavuutta ja järjestystä


Minun on helpoin rentoutua kun tavarat ovat edes kutakuinkin paikoillaan ja kotona on siistiä. Tukkoinen yleisilme ja kaapit täynnä turhaa tavaraa on kauhistus. Niinpä sanonkin, että tilavuus, siisteys ja järjestys ovat asioita, jotka luovat minulle kodikkuutta yhdistettynä edellä mainittuihin asioihin. Tärkeää järjestyksen kannalta on se, että säilytystilaa on riittävästi ja tavaroilla on paikkansa. Kyse ei ole niinkään neliöiden määrästä, vaan siitä, että käytössä oleva tila ja tavarat on mitoitettu oikein suhteessa toisiinsa. Tällöin järjestelykin on helppoa ja nopeaa. 

Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Tärkeintä kodissa on kuitenkin siellä olevat perheenjäsenet ja ystävät. Ne kaikki hetket ja muistot, mitä kodin katon alla on eletty. En myöskään voisi kuvitella enää kotia ilman koiraa. Se ääni mikä tulee pienten tassujen osuessa parkettiin ja karvapalleron kääriytyessa kainaloon on itselleni kodikkuutta parhaimmillaan. Oheiset kuvat ovat kotimme makuuhuone – pukeutumishuone – kylpyhuone akselilta, jonka koen tällä hetkellä todella kodikkaaksi pienen päivityksen myötä.
Mitä mieltä olette näistä ajatuksista? Mistä kodikkuus syntyy sinun mielestä? Olisi kiva kuulla kommenttisi! Lisäksi haastan seuraavat blogit mukaan kertomaan ajatuksistaan aiheeseen liittyen: Heinässä Heiluvassa, SEES ja Marjamailla.

Discussing about what makes a cosy home, only in Finnish this time…

Kommentit
  1. 2

    Anonymous sanoo

    Hei! Kaikki kohdat voisi olla minun kirjoittamia, erityisesti tuo vanhan ja uuden yhdistäminen on itselleni se tärkein asia, joka mielestäni tuo kodikkuutta, persoonallisuutta ja lämpöä sisustukseen. Olen muuten ihan rakastunut teidän antiikkiseen marmoripöytään, se on upea.
    Kiitos laadukkaasta blogista!
    -M-

    • 2.1

      sanoo

      Hauskaa, että siellä on hengenheimolainen! 🙂 Ja mielenkiintoista kun otit marmoripöydän puheeksi. Se on peritty ja emmin sen kanssa aluksi miettien, että tuleeko sisustuksesta sen kanssa jotenkin mummomainen tai krumeluuri. Kunnes palaset loksahtivat mielessäni ja sisustuksessa kohdilleen pöydän löytäessä täydellisen paikan. Enää en voisi kuvitella meidän kotia ilman tuota pöytää. Kiitos paljon mukavasta kommentistasi! 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *