valmista!

tyttöni valtakunta


tyttöni aarteet

poikani unien viidakko

poikani aarteet

kamelinnahkalamppu Pariista ja meidän oma rauha

vauvan valtakunta.minun vanha tuoli sunmuuta

ekat unet omassa paikassa kaikessa rauhassa

Remontti on valmis!

Pieniä järjestelyjä vajaa…poikani sänky puuttuu ja meidän vaatekomero.Ainiin ja lamput…ja ovenkarmit me maalataan itse ja ovet pitää kunnostaa -ne jotka hankin rintamamiestalo.net istä.Mutta remonttimiehet ovat poissa!Pöly on poissa!Lojuvat vehkeet ja purkit on poissa!Rauha on palannut.

Ihanaa järjestellä tavaroita ja nauttia suunnittelun tuloksista(kieltämättä olen aika tyytyväinen),katsella kuinka lapset tohkeissaan järjestelevät tavaroitaan,löytävät koko kesän laatikoissa olleita lelujaan ja opettelevat uuteen järjestykseen.Tyttöni petaa sänkynsä joka aamu innoissaan ja siivoaa tavarat leikin jälkeen paikoilleen…nautin tilanteesta vielä kun voin…Yläkerrasta tuli tilavampi,isomman oloinen ja siisti.Minullakin on mahdollisuus nähdä koko kerros uudelta kantilta ja tehdä meidänkin makuuhuoneesta ihana ,se kun jäi vähän vaiheeseen muuton jälkeen -kolme vuotta sitten.

Vauvallekin kasattiin pinnasänky ja alan totuttaa häntä nukahtamaan sinne.Hänelle tuli oma pieni nurkkaus,meidän huoneeseen.Nyt kaikilla on omat tilat.

Remontin aikataulu ja budjetti kolminkertaistui.Pelkkien seinien rakentamisen sijaan purettiin koko lastenhuoneen pääty kattoeristeitä myöten.Yläpohjan tuuletus oli joskus 70-luvulla laitettu umpeen ja eristeet olivat miten sattuu.Kaikki 50-luvulla rakennettu oli aivan kelvollista -edelleen.

Tämä oli jo kolmas suuri remonttimme.Koskaan emme ole asuneet sen keskellä,eikä koskaan ole tarvinnut miettiä eristyksellisiä eikä ilmanvaihdollisia asioita.Olen aikaisemmin kokenut olevani kovinkin etevä remontin suunnittelija ja toteuttaja,mutta nyt oli pakko luottaa remonttimiesten ammattitaitoon.Onneksi sattui hyvät -tuttuja vielä.

Toki olin remontin ajan väsynyt ,stressaantunut ja kiukkuinen,mutta olin päättänyt yrittää ottaa rennosti ja näennäisesti kai otinkin.Nyt kun loppurutistuksen kestämätön väsy ja ahdistus on ohi ja kaikki on valmista ja tilaa taas on ,ihmettelen miten me jaksettiinkaan elää koko kesä olohuoneessa ja keittiössä.Lapset,minä,remonttimiehet,pöly,sotku ja mieskin sillointällöin.En ole todellakaan siivousfriikki,enemmänkin luovan sotkun kannattaja -mutta rajansa kaikella.
Ketään ei voinut kutsua kylään eikä lapsilla ollut tilaa leikkiä.Mutta tällaisiahan nämä remontit usein tuppaavat olemaan,kyllähän me se tiedettiin…

Nyt vaan pikkuhiljaa loputkin tavarat paikalleen ja arki rullaamaan.Mikäs sen parempaa!

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Voi kun näyttää ihanalta ja kotoisalta! Onnea uusiin nurkkiin!

    Tunnistan tarinoistasi kovin tuttuja tunnelmia. Olen itsekin rintamamiestalossa asustava, 3 lapsen ja luovan alan yrittäjä-äiti, vauva kainalossa töitä tehdään. Edellisestä jättiremontista (keskikerros) on jo 2 vuotta ja ehkä ensi kesänä puristetaan ylin kerros. Jos kukkaro suo. 🙂

  2. 3

    Anonyymi sanoo

    hei voiko kysyä että millä tekniikalla oot yhdistäny noi isöäidinneliöt joista oot tehny vauvanpeiton?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *