Laskiaispitko on nyt kaikkialla

 

IMG_4595

IMG_4578

Kaupallinen yhteistyö Stala.

Kun koko perhe rakastaa laskiaispullia, voi aivan yhtä hyvin tehdä kokonaisen pitkon tai kaksi. Tein yhden mansikkahillolla ja yhden mantelimassalla, sillä harmikseni perheestämme löytyy molempien versioiden syöjiä. Minä ja mieheni pidämme mantelimassapullista ja lapset mansikkahillopullista.

Laskiaispitko tuntuu olevan tämän kevään trendipulla, joten päätin kokeilla itsekin. En ole tainnut koskaan aikaisemmin leipoa pullapitkoa.

Leivonta sujui mutkattomasti tiskipöydällä. Hankin ison tiskipöydän keittiöön juurikin sitä varten, että siinä voi huoletta leipoakin. Aikaisemmin käytin leivonta-alustana 50-luvun keittiökaapin leivontalautaa, sekin toimii mainiosti, mutta teräsalusta on helpompi puhdistaa leivonnan jälkeen ja tilaahan on tietysti enemmän. Senkun vetää leipomisen jälkeen rätillä kaiken suoraan lavuaariin (pahimmat jauhot tietysti roskiin).

Kotiruokaa-keittokirjassa on mielestäni maailman paras pullaresepti, joten siitä on otettu tämäkin resepti. Tällä määrällä tulee kaksi muhkeaa pitkoa. Pikkaisen olen muokannut reseptiä, mutta tosi vähän.

IMG_4505

 

IMG_4512

IMG_4526

IMG_4537

 

Muista ottaa ainekset ajoissa huoneenlämpöön. Laita uuni lämpiämään 220 asteeseen.

5 dl maitoa

50 g hiivaa

1 muna

2 dl sokeria

1 tl suolaa

1 rkl kardemummaa

n. 14-15 dl vehnäjauhoja (alkuperäisessä reseptissä on 15-16 dl, mutta pullapitkotaikinan on hyvä jäädä vähän löysäksi)

150 g sulatettua voita

Voiteluun 1 muna

Koristeluun tomusokeria ja/tai mantelilastuja

3 dl kuohukermaa (riittää yhteen pitkoon)

1 pötkö mantelimassaa

mansikkahilloa

Lämmitä maito kädenlämpöiseksi. Murenna joukkoon hiiva ja anna sen liueta täysin. Sekoita vispilällä. Lisää muna, sokeri ja mausteet. Kaada joukkoon jauhoja vähän kerrallaan ja vispaa vispilällä, kunnes taikina on niin paksua, että siirryt käsin vaivaamiseen.

Kaada tässä vaiheessa sekaan puolet voista ja vaivaa se taikinan joukkoon. Ennen noin viimeistä erää jauhoja, kaada sekaan loput rasvat. Vaivaa taikinaa, kunnes se on kimmoisaa ja irtoaa käsistä.

Anna taikinan kohtota liinan alla lämpimässä paikassa noin puoli tuntia.

Jaa taikina puoliksi ja puolikas kolmeen osaan. Jauhota alusta kevyesti ja leivo taikinapaloista yhtä pitkät puikulat. Älä leivo niistä liian kapeita, sillä ne venyvät letitysvaiheessa. Letitä pitko ja paina sitä käsin päistään hieman kasaan, pulleammaksi. Anna pitkojen kohota noin 10-15 minuuttia ja voitele huoneenlämpöisellä kananmunalla. Paista uunin keskitasolla noin 18-20 minuuttia.

Anna pitkojen jäähtyä kunnolla, puolita varovasti leipäveitsellä ja täytä mielesi mukaan. Vatkaa kerma kiinteäksi runsaan sokerin kera. Levitä pullan sisään hilloa tai leikkaa paloja mantelimassapötköstä. Voit kokeilla pullan väliin myös Nutellaa. Suklaapulla on aika herkkua, jos Nutellasta sattuu pitämään.

 

IMG_4495

 

 

 

Epämukavuusalueella

IMG_4392

Ai, että mä vihaan asioiden kiinnittämistä seiniin. Kun mä olen vähän sellainen, että en malta tehdä rauhassa ja kunnolla vaan haluan heti valmista. Myös oikeanlaisten työkalujen etsiminen on aivan liian turhauttavaa, kun valmista pitäisi saada heti. Nyt oli tehtävänä kiinnittää avohyllyt keittiön iskemättömälle seinälle.

Kaapin vasemman puoleiset avohyllyköt asensi remonttityypit, kun siinä kohdassa on muuri, eikä meillä ole kiviseinäporaa. Heillä on kaikki lasermittauslaittet ja muut, niin tuleehan siinä sitten hyvää jälkeä, vaikka talohan on vino joka suuntaan. Mutta miten vaikeaa voi olla kulmarautojen saaminen suoraan ja oikeille korkeuksille? Tosi vaikeaa. No, päätin olla reipas ja aloittelin hommaa. Sain jo upotettua pari ruuviakin, kunnes ruuvinvääntimestä loppui akku tietysti niin, että se jaksoi ruuvata ruuvit vain puoleenväliin seinään. Siinä vaiheessa tuli mies kotiin ja kysyi, että laitoithan ne sellaiset proput ensin. No en ollut laittanut. Meni hermo. Homma jäi siihen. Hetkeksi.

IMG_4393

IMG_4394 IMG_4395

Illalla vein pojat Superparkiin ja kävin siinä välissä Bauhausissa. Hain proppuja ja muutakin pientä tapeellista, jota muuten tarvitaan kamalat määrät (oven nuppeja, ruuveja, teippiä, narua…). Narun katkaisupisteellä polttelin sitten narua poikki innoissani, kunnes sain tavaratalon palohälyttimet soimaan. Kamalan noloa. Onneksi ei tavarataloa kuitenkaan evakuoitu.

Kotona mies sitten myötätunnosta hoiti homman loppuun. Ja saatiin hyllyt paikoilleen. Ei ole mun hommaa tämä.

p.s tyhjiin purkkeihin tulee jauhoja

IMG_4463

 

 

Onnellisten keittiö

 

IMG_4247

IMG_4227

Keittiön suunnittelu alkoi Belfastista, inspiroituneena sen ravintolaelämästä, ja jatkui pitkin Etelä-Suomea, kun metsästin vanhoja 50-luvun keittiökaappeja kesällä ja alkusyksystä. Keittiömme kaipasi kipeästi lisää säilytystilaa ja heitin idean koko seinän kokoisesta kaapistosta ystävällemme, puuseppä Jani Pensolalle. Jani on erikoistunut kierrätysmateriaaleista tehtyihin kalusteisiin ja nappasi kopin ideastani saman tien ja jalosti siitä vielä pidemmälle viedyn idean.

Pientä viilausta vielä tarvitaan, kuten verhot ja avohyllyt tiskipöydän ylle, tauluja ja muuta elämää. Keittiön pöytä huutaa uutta vahakerrosta ja ikkunat voi pestä vasta keväällä. Aika pölyiset ovatkin, yli puolen vuoden remontin jäljiltä.

Mutta hei, pitkästä aikaa voimme kutsua ystäviä syömään ja istumaan iltaa. Voi, että sitä onkin kaivattu…

IMG_4219

IMG_4225

IMG_4230 IMG_4232

IMG_4237

IMG_4254

IMG_4262 IMG_4264

IMG_4266