Miten sinä pikasiivoat?

IMG_9838

Naapuri tulee käymään? Sukulainen soittaa ohikulkumatkalla? Lapsen kaveri tulee ensimmäistä kertaa yöksi? Tai… ( ! )valokuvaaja on tulossa ottamaan sinusta kuvaa lehteen? On olemassa kaikenlaisia tilanteita, jolloin pikasiivous on paikallaan.

Tänään minua oltiin tulossa kuvaamaan Postia sinulle -lehden joulunumeroon. Se ei ollut yllätys. Olin kyllä valmistautunut, hakenut joulukoristeita esille ja imuroinut. Aamulla kuitenkin iski kauhea totuus päin näköä ja totesin, että sotkuistahan täällä on silti. Laitoin pikasiivousohjelman päälle ja aloin hommiin.

IMG_3103

Minun pikasiivoukseeni kuuluu keittiön tasot ja pöytä, sohva ja sohvapöytä ja vessa. Lisäksi kerään kaikki vaatekappaleet ja koiran luut ja lelut pois. Jos en ole imuroinut edellisenä päivänä, käyn lattiat läpi harjalla ja kihvelillä. Pikasiivoukseeni kuuluu siis vain keskikerros. Yläkerrassa mahdollisesti sänkyjen petaaminen ja mikäli yläkerran aulassa on pyykkivuori, sen vieminen kodinhoitohuoneeseeen. Pikasiivoukseen ei kuulu yläkerran portaiden juoksuvaatekaapin* siivous. Se tehdään viimeisenä jos jää aikaa. Ja jos vielä on aikaa, siivoan vähän kuistia juuri ennen kuin avaan oven.

 

Vihaan sitä, että usein täysin kontrolloimattomasti suustani pulpahtaa lause: ” älä säikähdä, täällä on tällainen arkikaaos, ollut vähän hurja viikko”, vaikka hikikarpalot valuvat ohimoilla valtaisan pikasiivouksen jäljiltä. Tuota lausetta ei mielestäni tarvitsisi lausua ollenkaan, sillä en se on vähän vaivaannuttava ja sen tarkoitus on kai vain kertoa vierailijalle, että minä tiedostan, että täällä on vähän kaaosta, eikä täällä YLEENSÄ ole näin sotkuista. Ja vastaus on aina sama: ”Ei kuule mitään väliä, näkisitpä meidän kodin” ja sitä seuraa hiljaisuus, jonka aikana mietin, että henkilö varmaan valehtelee ollakseen kohtelias.

Olen myös tässä vuosien saatossa oppinut olemaan armollinen itselleni. En punastu häpeästä, jos portaikossa on kasa lasten sukkia, huppareita, takkeja ja pipoja. Se on meidän arkea ja varmasti monen muunkin. Sitäpaitsi yllärivierailut ovat ihan parhaita! Niitä saisi olla useamminkin.

Miten sinä pikasiivoat?

 

IMG_9858

 

*Ylä- tai alakerran portaisiin kertyvä vaatekasa vaatteista ja muusta tavarasta, jotka ovat matkalla ylös tai alas tai ovat siinä koska ” laitan ne kohta päälle”. Siitä on nuorison helppo napata itselleen vauhdista vaatetta niskaan ja siihen on helppo ne vauhdissa heittää. Äiti siivoo. Tai ei.

IMG_9841

 

Chilimix

IMG_8355

Chili on nyt sesongissa, joten siitä kannattaa valmistaa herkkuja talven varalle. Ainakin Prismassa oli satokausihyllyssä valmista chilisekoitusta. Lappasin hedelmäpussin reilusti puolilleen chilejä ja pari jalopenoa, siitä tuli noin 1,5 desilitraa rouhetta.

Mieheni tekee chilistä hillokkeita ja kastikkeita -se on hänen bravuurinsa. Minä pidän huolen, että meillä on aina itse tehtyä chilirouhetta käytettävissä. Tämä rouhe syntyi alunperin ihan vahingossa, kun mies oli saanut chilejä kasvattavalta ystävältä ison määrän erilaisia chilejä. Laitettiin ne pakkaseen, mutta sitten pakkanen piti sulattaa. Monesta eri chilistä valmistettu rouhe tuoksuu älyttömän hyvältä ja maku on todella monivivahteinen ja sopivan tulinen, että ilman sitä en sen jälkeen ole salsaa tai chili sin carnea tehnyt.

Erityisesti punaisten, vihreiden ja keltaisten chilien makuyhdistelmä kiehtoo. Pienet ja pallomaiset chilit ovat usein todella vahvoja, joka tuo hyvin tulisuutta kuivattuun rouheeseen. Jalopenot eivät ole pakollisia tässä rouheessa.

IMG_8333

IMG_8343

 

Chilimix rouhe

Laita uuni lämpiämään 180 asteeseen.

Huuhtele chilit ja kuivaa. Jos haluat pelata varman päälle, käsittele chilejä kumihansikkain. Leikkaa chilit noin sentin paksuisiksi viipaleiksi. Jalopenot voi leikata hieman ohuemmiksi.

Levitä chilviipaleet leivinpaperille uunipellille ja nosta uuniin kuivumaan tunniksi. Jos haluat tehdä osasta chilirouhetta hieman paahtuneemman makuista, voit pitää niitä uunissa vielä toisen tunnin varoen, etteivät ne kuitenkaan ihan kärähdä. Sammuta uuni ja avaa uunin luukku rakosilleen. Anna chilien jäähtyä uunissa.

Nosta chilit uunista ja anna kuivua pari vuorokautta laakealla alustalla. Jos haluat, voit kuivattaa chilit rutikuiviksi näin. Siinä meneekin jo varmaan viikko riippuen säästä, en tiedä, kun en ole koskaan malttanut odottaa.

Itse hienonnan chilit rouheeksi sauvasekoittimella parin päivän kuivattamisen jälkeen. Varo hengittämästä chilipölyä. Rouhimisen jälkeen annan chilien kuivua laakeassa kulhossa ilman kantta vielä usemman päivän, kunnes ne tuntuvat rutikuivilta ja uskallan sulkea ne tiiviimpään purkkiin.

IMG_8344

Lempikohtia


IMG_7748

Onko sinulla lempikohtia kotonasi? Jokin nurkka tai näkymä? Tässä ovat minun lempikohtani:

Keittiö. Eteisestä keittiöön tullessa, rakastan keittiön valoa ja värejä. Pidän valtavasti vasemmalla seinällä olevasta kaapistosta, joka on tehty vanhoista kaapin osista. Keittiössä vietän eniten aikaa, koneella töitä tehdessä tai ruokaa laittaen tai muuten vain. Herttaisuutta taittaa ystäväni maalaama taulu, joka on joidenkin mielestä pelottava ja ahdistava, mutta minun mielestäni se on arvoituksellinen ja jotenkin hellyyttävä ja koskettava. Tytön katseen takana on tarina. Erityisesti ihastuin taulun väreihin. Taulu on Anu Pensolan. (ja joo, en ole raaskinut poistaa pääsiäisvitsoja)

 

IMG_7750

Kirjahyllyt. Kirjaston kirjahyllyssä on minun ja mieheni yhteistä elämää ja se on kauhean ihana sekamelska. Yksi hyllykko seinän kokoisesta hyllyköstä on minun, yksi mieheni ja keskimmäinen on yhteinen. Matkamuistoja, valokuvia, keittokirjoja, kirjoja, musahommia, minun työhommia…

Keittiön lamppu taas oli extempore-löytö ja rakastan sitä. Sitäpaitsi se tuo hauskasti kirjahyllyn keltaiset väripilkut esiin.

 

IMG_7741

Eteinen/aula. Kun sitä katsoo tulee olo, että on isossa talossa. Se on ihanan epäkäytännöllisen muotoinen ja rakastan meidän portaita, jotka johtavat eteisestä yläkertaan. Tähän tilaan oli vaikea valita tapettia, koska halusin väriä ja kuvioita, mutta toisaalta se näkyy keittiöstä ja olkkarin sohvalta, joten tapetti ei saa olla liian hallitseva. Vähän ehkä kaduttaa nuo pienet kuviot. Olisin voinut olla hieman rohkeampi tämän kanssa. Eteinen on niin vaikean mallinen, että sen tapetointi ei suju kuin tosi kokeneelta tapetoijalta, eli tapettia ei voi vaihdella noin vain.

 

IMG_7753

Keittiön kaapit. Silmäni lepää vanhoista 50-luvun kaapeista tehdyssä keittiössä. Pidän erityisesti niiden väripinnasta, jotka puuseppä Jani Pensola malttoi jättää näin, nähtyään mitä ensimmäisten maalikerrosten alta paljastui. Pidän myös erilaisista, kauniista tavaroista kerääntyneistä pinoista, kunhan ne eivät ole tiellä.