Ravintolavinkkejä Nizzaan

IMG_9189

Lupasin kertoa ravintoloista, joissa kävimme Nizzan reissulla. Tässä tulee vinkkejä, mikäli silmissä siintää lomamatka sinne päin.

Ensimmäisenä iltana valitsimme ravintolan ihan fiiliksen mukaan. Illallispaikaksi valikoitui ravintola Marcel, vanhassa kaupungissa. Miljöö ja tunnelma oli tämän ravintolan juttu. Paikka oli täynnä, mutta pienellä odottelulla sieltä sai pöydän ilman varauksiakin. Ruoka oli hyvää ja suht perinteistä, mutta ei mitenkään erityistä. Terassi sijaitsi pienellä kujalla ja koska pöydät olivat lähellä toisiaan, tuli siinä juteltua yhden amerikkalaisen ja yhden englantilaisen pariskunnan kanssa. Englantilaiset veivät meidät päivällisen jälkeen katsomaan Drag-kulkuetta, joka oli ikäväkyllä jo ohi siinä vaiheessa.

IMG_8952

IMG_8954

 

Leivoksilla kävimme yhdessä Nizzan tunnetuimmista patisserie/kahviloista Canet’ssa. Leivokset olivat ihan ok. Ei mitään tajunnan räjäyttävää, mutta kekseliäitä ne olivat. Suosittelen paikassa käymistä kuitenkin. Sieltä sai mukaan ihania tuliaisia, kuten Macarons-leivoksia ja Nizzan rantakivien muotoisia marmeladikarkkeja.

IMG_9009

Toisena iltana suunnistimme googlailun tuloksena La p’tite cocotte -ravintolaan. Trip advisor huusi kehuja ja ravintolan ovessa on Michelin suosittelee- tarra.  Meillä oli onnea, sillä saimme illan viimeisen vapaan pöydän. Tässä ravintolassa oli jo sitä jotakin. Ravintolassa oli 8 pöytää, joista 4 terassilla, jota lämmitti infrapunalamppu, joka värjäsi myös kaiken ruoan punaiseksi. Söin créme ninon alkuun, sitten sitruunaraviolit savulohella ja lopuksi juustokakkua. Ruoka oli erinomaista, mutta punaiseksi värjäytynyt ruoka oli kyllä erikoinen kokemus. Kesäaikaan lämmitintä tuskin tarvitaan, joten kesällä ruoasta pääsee nauttimaan varmasti ihan oikeissa väreissä.  Pakko laittaa tämä kuva ravioleistani. Naurettiin tätä punaisuutta pitkään. Ja siitä alkoi keskustelu siitä, miten tärkeää onkaan, että ravintolassa on ruokia imarteleva valo. Ravintolasuositukset pyörivät kuvineen tuolla somessa, joten kyllähän asiaa auttaa, jos ruuista saa kauniita kuvia, mutta sitäkin tärkeämpää on, että ruoka näyttää ihanalta, kun se tuodaan pöytään.

IMG_9030

Jan-ravintolaan varasimme pöydän jo viikkoja ennen matkaa. Halusimme päästä maistelemaan Michelintähteä, joten googlaamalla valikoitui tämäkin ravintola. Tämä taisi olla toinen tai kolmas vaihtoehdoistani ja ensimmäinen, josta löytyi pöytä haluamalleni päivälle. Ravintola sijaitsee Le Port du Nice -alueella, eli Promenade des Anglaisn päässä olevan linnoituskukkulan takana. Ravintolan omistaja, keittiömestari Jan Hendrik Van Der Westhuizen, on etelä-afrikkalainen kokki, joka on opiskellut Ranskassa. Hänen keittiössään yhdistyvät etelä-afrikkalaiset ja ranskalaiset raaka-aineet ja ranskalainen tekniikka. Otimme maistelu menun viineillä, josta 150 euron hinta/ nuppi oli mielestäni kohtuullinen. Ruoka oli todella hyvää ja täytti odotuksemme kyllä täysin. Maut olivat hienostuneita ja mukana myös yllätyksellisyyttä. Raaka-aineet olivat ihanasti pääosassa, viinit upeita, palvelu juuri oikeanlaista: Rentoa, asiantuntevaa, tyylikästä, kuten koko ravintolakin. Kun tullessamme, ravintolan ovimies ryntäsi avaamaan taksin oven, mutisin ystäväni korvaan, että nyt taidettiin alipukeutua, mutta ei ollenkaan. Portieeriä ei siis kannata pelästyä.

IMG_9459

IMG_9146

IMG_9150

 

Piknik on tietysti pakollinen, kun Ranskassa ollaan. Pikkumarketista mukaan juustot, patongit, tomaatit, hedelmät ja tietysti roseviini-pullo tai näppärät valmiiksi annostellut kertakäyttöviinilasit. Patisseriestä muutama leivos. Ja rannalle tai puistoon istuskelemaan.

IMG_9170

IMG_9157

 

Kolmantena iltana menimme Le bistrot du Fromager -ravintolaan. Varasimme pöydän edellisenä päivänä. Koska molemmat rakastamme juustoja, oli meidän pakko päästä tähän kehuttuun ravintolaan. Ravintola täytti kaikki odotuksemme. Pienellä kujalla sijaitseva ravintola huokui rakkautta juustoon ja kellarissa sijaitsevat ravintolasalit päästivät meidät Nizzan talojen alla sijaitsevaan maailmaan. Kuten Pariisissakin, talojen alla avautuu ihan oma maailma ja pala kaupungin historiaa. Tämä ravintola oli ehkä suurin elämys ja niittasi meidän, ruokaa rakastavien turistien, ruokaelämyshakuisuuden huippuunsa. Minun olisi tehnyt mieli maistaa kaikkia annoksia, mutta kun juustoruuista on kyse, ei yksi ihminen pysty kuin yhteen pääruokaan. Onneksi kaverin annoksesta voi vähän maistella.

IMG_9213

IMG_9193

IMG_9216

 

Aamupalaa söimme kahtena aamuna Rue de Francella sijaitsevassa Oyster Barissa ja yhden lounaan viehättävässä luomu-henkisessä La femme du Boulanger-ravintolassa. Kummatkin olivat erittäin hyviä, korkeatasoisia, mutta kohtuuhintaisisa.

IMG_9244

IMG_9254

 

Käymättä jäi salaperäinen La Merenda, jonne varaukset pitää tehdä paikan päällä. Ei puhelinta, maksu käteisellä. Kävimme paikan päällä kaksi kertaa, mutta meitä ei onnistanut. Ravintola oli aina täynnä. Menutakaan ei ravintolassa ole. Joka päivä on uusi menu.

Hotelli Negrescon Bistro La Rotonde oli myös listalla, mutta joka paikkaan ei vaan voi ehtiä.

Kukkatorin reunoilla on paljon ravintoloita. Niissä istuu myös paikallisia ja sen mukaan onkin hyvä valita ravintola, mikäli on vaikeuksia päättää. Siinä torin kulmalla on yksi italialainen ravintola, jossa tuntui olevan kokoajan jono ja nimenomaan paikallisia. Sinne olisimme sitten lopulta halunneet myös, mutta myöhästyimme viimeisenä päivänämme lounasajasta, emmekä päässeet tätä ravintolaa kokeilemaan. Sieltä näytti saavan hyviä pitsoja ja suuria merenelävä-annoksia.

Lounasaika ravintoloissa on n. klo 11.30-14 ja päivällinen alkaa n. klo 19. Riippuu tietysti ravintoloista. On paljon ravintoloita, jotka tarjoavat turisteille sapuskaa virallisten ruoka-aikojen ulkopuolellakin, mutta niistä on turha odottaa makuelämyksiä. Jauheliha pihvi tai paahdettu broileri ranskalaisilla perunoilla sekä lämmin vuohenjuustosalaatti ovat klassikkoja, joiden pitäisi onnistua Ranskassa ravintolalta kuin ravintolalta.

Ravintoloiden pöytävarausysteemiä ei oikeastaan ole -tai siis kaikissa ravintoloissa on omansa. Kielimuuri saattaa hankaloittaa varaamista. Netistä kannattaa katsoa, miten varaus kyseiseen ravintolaan tehdään. Joissain toimii nettivaraus, mutta ainakin Nizzassa, suurimpaan osaan piti laittaa mailiä tai soittaa kello se ja se. Ja sitten on niitä, joissa pitää fyysisesti käydä varaamassa pöytä. Parhaimmat ravintolat ovat aina täynnä ja on varsinainen onnenpotkaisu, jos pöydän saa lennosta.

 

 

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *