Ohhoh.

Yritän lohduttautua sillä, että tämä on ihan tavallista omakotitalo -elämää.
Päivystävät putkimiehetkään eivät ehtineet tulla, kun oli niin monta sulatettavaa.
Onneksi sukulainen, naapuri, putkimies halusi tulla apuun.
Kellarin katosta ryöppysi vettä .
Toinen onnettomuus viikon sisään, mutta eri syystä.
Mikä on todennäköisyys…?
No ok 50v. vanhat putket …
Siis remontti tiedossa ensi kesänä.
En oikeastaan jaksaisi nyt.Mitään enää.
Kirjoitan tännekin nyt, koska blogini kautta olen oppinut huomaamaan,
että kirjoittaminen auttaa.
Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Voi että. Nyt vain voimia ja jaksamista. Putket on kyllä semmoinen kirous. Mitään fiksua en osaa sanoa. Jaksamista vain!

  2. 3

    sanoo

    Ei varmasti naurata! Tsemppiä sinne! Hengessä mukana. Täälläkin iltaisin kuunnellaan, kun putket naksuvat…

  3. 6

    Anonyymi sanoo

    Tiedän tuon tasan tarkkaan. Olemme asuneet toistakymmentä vuotta vanhassa talossa ja hyvät vakuutukset ovat olleet tarpeen: vesimittarin halkeaminen, putkien halkeaminen, lämminvesivaraajan prakaaminen lasten unohdettua rantasaunan oven auki, myrskyn lennättämä aitan peltikatto talomme huopakattoon ja katto hajalle, hiiret purreet astianpesukoneen poistoletkun rikki, vedet alle, hiiri purrut sähköuunin jonkun kaapelin poikki, uuni remonttiin, mutta ei tulipaloa ymymym. Myötätuntoa kohtalotoverilta, tää on tätä. Mutta elämänmakuista tietysti, jälkikäteen ajatellen. Mari.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *