Klo 9 aamulla

Niin se sitten päätti se poikanen alkaa syömään.

Oltiin viety isommat tahoilleen ja käyty kaupassa.
Hän oli valinnut Raviolit kaupan hyllyltä ja kantanut ne sylissään kotiin.
Kello oli 9.00 ja raviolit pestolla oli pakko saada heti.
Sitten olikin jo hyvä hyppiä, tanssia ja maalata barbapapoja.
Ja tiedättekö mikä pienissä lapsissa minusta on ihmeellistä?
Että usein rankan sairastelun jälkeen lapsen kehitys jotenkin loikkaa eteenpäin…
Oletteko huomanneet?
Poikanen alkoi puhumaan…pitkiä lauseita.
Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Ihan niinkuin vaikka krookukset kovan talven jälkeen; sieltä ne punkevat roudasta!

    Ihanaa että poika voi paremmin.

  2. 6

    sanoo

    Jarna: Joo juuri jotain sellaista ja uusilla haarakkeilla.
    Jonna:niin.Leikkasin… meni vähän lyhyemmäksi kuin ajattelin.
    Sade:Se on kyllä helpottavaa kun huomaa, että toinen alkaa taas olla oma itsensä.
    Mirka: siis aivan yllättävän pitkiä ja selkeitä harkittuja lauseita.Välillä ihan häkellyn.
    Lavender:2v2kk.tuntuu, että aika menee liian nopeasti…pysynee meidän vauvana aina.

  3. 7

    sanoo

    Hyvä huomio ja olen huomannut myös..siis tuon miten mennään toisinaan sitten harppauksilla.

    Kello 9 on loistava aika syödä ravioleja. Nyt oli aika, hän tarttui hetkeen.

  4. 8

    sanoo

    Tuo taitaa meilläkin pitää paikkansa 😀 Pääsiäispöpö oli tiukassa mutta sen alkaessa helpottaa poikanen alkoi tavaamaan kirjan kannesta B-A-R-B-A-P-A-P-A eräänä aamuna, kun vasta itse yritin saada silmiä auki.. Aikamoista. Ihanaa, että teillä myös voidaan paremmin!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *