Haikeus sentään.

Niinpä, joka vuosi minut valtaa käsittämätön haikeus tähän aikaan vuodesta. Odotettu ja rakkaudella vaalittu kesäloma on lopuillaan. Arkikin maistuu hyvältä, kun sen saa vauhtiin, mutta tämä vapaus, onni ja lasten nauru… Ovi auki pihalle ja kepeä mieli.
Arki alkaa pikkuhiljaa ensi viikolla minun osaltani.

Kiitos kesä, olit lauha ja lempeä tänä vuonna. Kaipaan sinua jo nyt, vaikka jäljellä on vielä usea viikko ja edessä syksy, jota myös rakastan, tummien iltojen, pehmeän tunnelman, syvien värien ja villapaitojen vuoksi.

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Mullahan oli tänä kesänä piiitkästä aikaa ihan oikea loma. Tosi lyhyt mutta kumminkin. Oli ehkä onni ettei se ollut pidempi kun sain tuon haikeuden aikaiseksi nytkin.

  2. 2

    sanoo

    Niin… sama se kai, kuinka pitkä… näistä haikeista hetkistäkin voi kai jollain oudolla tavalla nauttia. Näin yritän ainakin minä.

  3. 3

    Anonyymi sanoo

    Kauniisti kirjoitit tästä kesästä.
    Lauha ja lempeä- juuri ne oikeat sanat kuvaamaan tätä kesää, jolloin luonto ja kasvit kukoistavat vehreinä, eivätkä kärsi järkyttävästä kuumuudesta ja kuivuudesta kuten kahtena aiempana kesänä.
    Ilma on ollut täynnä tuoksua, raikasta hengittää.
    Ja onhan tätä vielä hiukan jäljellä, vaikka näin elokuun korvilla on ajatukset jo tulevassa syksyssä.
    Ihania ja lempeitä loppuukesän päiviä sinulle! T: Lukijasi Seija

  4. 5

    sanoo

    Ihanat kuvat. Haikeus todella. Mulla nyt edessä mun kahden viikon loma. koitan pysähtyä todella ja nauttia, samalla kuitenkin jo ajatus sen loppumisesta.

    Lempeää arkeen astumista. Elokuu on kuitenkin vielä kesä ja ihana.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *