Haikeat ja onnelliset heipat!

 

 

IMG_2242IMG_9899

Remppajengi pakkasi kamansa ja lähti. On niin outo olo. Kuusi kuukautta on remontoitu ja joka arkipäivä klo 6.50 on pihaan saapunut kolme miestä, jotka jo tässä vaiheessa kuuluvat vähän niinkuin kalustoon. Kysyinkin Antilta, että pitäiskö meidän nyt sitten pärjätä tämän talon kanssa ihan yksin muka. Onneksi jotain ihan pientä on tekemättä, kuten korvausilma-aukot ja yksi hormiliitosasia, sekä kylppärin kynnyksen pinnoittaminen, joten vieroitus sujuu pikkuhiljaa. Meillä kävi aivan uskomaton mäihä, että saatiin Antin porukan (Heicon oy) kaltainen tekijä. Tuttavat suosittelivat ja oli kyllä kullan arvoinen suositus. En usko, että kovin monella saneeraus sujuu näin mutkattomasti kuin meillä. Ilolla olen maksellut huimia laskuja, koska porukka tuli joka päivä, aina ajallaan ja ongelma kuin ongelma hoitui vaivatta. Myös se, että asiat oli järjestetty aina niin, että me pystyttiin asumaan täällä -alkaen pihalle rakennetusta kylpyhuoneesta.

Raha-asioista sen verran, että viimeistä tippaa myöten meni budjetti ja vähän ylikin, kuten kuvaan kuuluu. Loppusyksystä haettiin lisää lainaa ja sekin meni viimeistä senttiä myöten. Rahaa olisi saanut palamaan vielä juuri niin paljon kuin olisi antanut. Töitä tällaisessa talossa on loputtomiin. Se on pakko vaan sanoa stop jossain vaihessa. Tekemättä jäi kellariin vievät portaat. Niihin pitää keksiä jotain. Joko opetella betonityöt itse (not going to happen) tai kikkailla niihin joku mattosysteemi. Onko ideoita? Tottakai meille jäi tapetoitavaa ja maalattavaa ja kiinnitettävää ja kaikenlaista pientä, jotka valmistuvat sitten ajallaan…

Keväällä kaivetaan vielä pihaan viemärit ja sadevesiputket ja viedään ne kaupungin putkiverkostoon kadulle. Sitä varten pitää varmaan kerätä kolehti. Se on kuitenkin työ, joka on pakko tehdä. Vaihtoehtoja ei ole.

Nyt ollaan sitten siinä vaiheessa, että sotkulle ei ole selityksiä. Vuoden verran ollaan kaiken kaikkiaan asuttu kohta remontoitavassa tai parhaillaan remontoitavassa kodissa. Se on sellaista retkeilyä ja palapeliä, ihan kuin Tetristä pelaisi. Ja ”ihan turha siivota, koska…” -meininkiä. Nyt on ihanaa, kun saa tavarat paikalleen ja lattian voi pestä ja pitää kodin puhtaana. Kauankohan tuota remonttipölyä laskeutuu vielä pinnoille?

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Halasitteko hyvästiksi? Tänään on kuulemma kansainvälinen (vai olikohan se kansallinen) halipäivä! 😉
    Onnea uuteen vanhaan kotiin!

  2. 2

    prisca sanoo

    No olisi tehnyt mieli. Hitsi, kun tuon olisi tiennyt, niin olisi ollut hyvä veruke halata.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *