Lapsen harrastuksen vapaaehtoistoimintaan osallistuminen: Uhka vai mahdollisuus?

IMG_9879

 

Huhhuh. Tämä viikonloppu on mennyt jalkapalloturnausta järjestäessä. Toimin buffetin organisoijana ja se tarkoittaa etukäteistyön lisäksi myös aika tiiviisti kentällä olemista koko viikonlopun. En leivo. Arvatakaa vain. Tämän vuoden mokkapalat on nyt leivottu, kun Mokkapala-kirjani tuli maaliskuussa ulos.

Oma turnaus on aikamoinen rutistus, etenkin organisoinnissa mukana oleville vanhemmille. Jättimäisessä osassa ovat tietysti nekin, jotka leipovat ja tekevät työvuoroja. Ilman heitä ei turnausta järjestettäisi. Rutistus on kuitenkin vaivan väärti, sillä turnauksen onnistuessa, turnausrahoilla rahoitetaan esimerkiksi Helsinki Cupiin osallistuminen (isompana sitten isompien turnausmatkojen kustannusten helpottaminen) ja harrastuksen kuukausimaksu voidaan pitää alhaisempana. Lisäksi oma turnaus on pikkufutaajille elämys ja todella tärkeä tapahtuma. Sillä, että vanhemmat osallistuvat ja tekevät yhteistyötä oman joukkueen eteen, on suuri vaikutus lastenkin yhteishenkeen. Näin uskon.

Monet nimittäin jättävät osallistumatta, seisovat silti kentän laidalla ja jotkut ihmettelevät miksi pitää tehdä hyväntekeväisyyttä, jos kerran harrastuksesta jo maksetaan. No sitä voi kukin miettiä itsekseen, mutta minulle turnauksen järjestäminen on nimenomaan yhteistä tekemistä, lapsen kasvatusta ja osallistumista lapsen harrastukseen. Helpotus kuukausimaksuun ja turnausmaksuihin helpottaa perheen kuluja, joillekin se on edellytys sille, että lapsi voi ylipäänsä harrastaa tai päästä mukaan turnausmatkalle. Jos järjestelyihin ei halua osallistua, niin sitten voisi vaikka lahjoittaa vähän rahaa. Se on sitten toinen juttu, jos syytä tai toisesta ei VOI osallistua.

IMG_9877

Noh, joka tapauksessa turnauksen järjestäminen on rankkaa, mutta palkitsevaa. Tämä on meidän 08- joukkueen ensimmäinen oma turnaus. Kokemuksesta tiedän, että lapsen pitkäaikaiset kaverit löytyvät usein harrastuksen parista ja vanhempana on mukava oppia tuntemaan joukkuekavereiden vanhempia ja luoda yhteishenkeä meidän vanhempienkin kesken. Koulun kautta harvemmin tutustutaan luokkakavereiden vanhempiin, puhumattakaan rinnakkaisluokkalaisten, ellei koulussa ole aktiivista luokkatoimikuntaa esimerkiksi leirikoulun varainhankintaan.

Meillä ainakin kylä kasvattaa ja yhteisöllisyys on tärkeää. Meidän 03-syntyneen osalta olen äärimmäisen iloinen, että tuli tutustuttua hänen kavereidensa vanhempiin. Vaikka futisharrastus on isommalta pojalta jäänyt pois, ovat kaverit vielä tallella ja myös minulla suhde heidän vanhempiinsa. On mahtavaa, kun voidaan viestitellä ja sopia yhteisiä kotiintuloaikoja ja muitakin rajoja vanhempien kesken. Vapaaehtoistyöllä on siis pitkälle kantavat vaikutukset, näin uskon ainakin itse.

IMG_9881

Rapea, makea, kirpeä raparperipavlova

IMG_7828

Pavlova on ehkäpä helpoin ja vaivattomin herkku mitä tiedän. Itse marengin fyysiseen valmistamiseen menee noin 10 minuuttia ja sitten vain uuniin. Raparperit ovat nyt juuri kasvattaneet tarpeeksi pitkät varret, että niitä voi jo käyttää, niinpä tein viikonloppuna hetken mielijohteesta raparperi-mansikkapavlovan. Mun raparperit on vielä taimeina kukkapurkeissa, mutta kaupasta saa meheviä varsia.

Raparperihilloke

4 keskikokoista raparperin vartta

0,5 dl vettä

1,5 dl sokeria

Marenki

4 munanvalkuaista

2 dl sokeria

Täyte

2 dl Vaahtoutuvaa vaniljakastiketta tai  2 purkkia vaniljaista makurahkaa

1 l mansikoita

0,5 dl kookoshiutaleita

Valmista marenki. Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen tai 150 asteeseen kiertoilmalla. Vatkaa munanvalkuaiset kovaksi vaahdoksi ja lisää sokeri pikkuhiljaa kokoajan vatkaten. Levitä kaksi pyöreää marenkipohjaa omille pelleille leivinpaperille. Marenki ei kohoa, joten se jää sen kokoiseksi ja paksuiseksi kuin sen levität. Pohjat kannattaa tehdä noin 2-3 senttimetriä paksuiksi. Anna marengin paistua eli kuivua uunissa noin 90 minuuttia. Marenkipohjat ovat valmiit, kun ne tuntuvat kevyiltä nostettaessa ja irtoavat helposti leivinpaperilta. Sammuta uuni, laita jotain uunin oven väliin, jotta se pysyy rakosillaan ja anna marenkien jäähtyä uunissa. Tee sillä aikaa raparperihilloke.

Leikkaa raparperin varsista puiset päät pois ja pese varret. Leikkaa noin senttimetrin paksuisiksi viipaleiksi. Mittaa kattilaan vesi, sokeri ja lisää raparperit. Keitä seosta noin 10-15 minuuttia, kunnes kattilassa on paksuhkoa raparperihilloketta. Se jähmettyy vielä hiukan jäähtyessään.

Kun marengit ovat jäähtyneet, vatkaa vaniljavaahto, leikkaa mansikat viipaleiksi ja säästä muutama kokonainen  koristeeksi. Levitä hilloketta toisen marenkipohjan päälle, ripottele päälle mansikoita ja levitä vaniljavaahtoa. Aseta toinen marenki päälle, koristele vaniljavaahdolla, mansikoilla ja kookoshiutaleilla. Nauti heti!

IMG_7833

Ulkovuoriremppa, osa 3

IMG_7870

IMG_7868

Niin, kevään kaunein viikonloppu ja rakennustelineet on siirretty viimeiselle seinälle. Kolme viikkoa on nyt kestänyt tätä remonttia ja ensi viikolla viimeinenkin seinä ja toivottavasti muutkin yksityiskohdat, kuten pelastustikkaat, saadaan paikoilleen. Sitten on remonttiporukalla vielä pari valuhommaa ja ehkä jotain muutakin, jota en vielä tajua. Ihan älyttömän nopeasti on remontti edennyt. Todella hyvää työtä remonttiporukalta. Huolella ja pieteetillä kaikki talon kulmat ja vinkurat tehty. Naapuritkin huikkaavat kannustavia kommentteja ohi kulkiessaan. Tuntuu kivalta saada kehuja talon ulkonäöstä. Minusta on tärkeää, että naapureidenkin mielestä talosta tulee hieno. Vaikuttaahan se meidän koko tien yleisilmeeseen.

IMG_7866

IMG_7873

Näin kauniina viikonloppuna ei malta olla poissa pihalta. Ensin siivosin kodin sisältä, koska sisällä oleva kaaos on helpommin hallittavissa kuin pihalla oleva sekasorto. Olemme silti onnistuneet jo fiilistelemään tulevaa pihaa ja sitä päivää, kun remonttikamat lähtevät pihasta. Työtä on vielä paljon sen jälkeen, mutta mitäpä muuta sitä omakoti-ihminen kesällä tekisikään? Talo pitää mm. maalata vielä kertaalleen.

IMG_7867

IMG_7875

Olen laitellut kukkia. Hahmottelen ruukkupuutarhaani talon kadun puoleiselle terassille. Luultavimmin kaikki pitää vielä kertaalleen siirtää pois tieltä, mutta kai sitä nyt saa kuitenkin fiilistellä. Kävin kaksi viikkoa sitten ostamassa ison kasan kukkia, mutta ne eivät tykänneet yöpakkasista, eivätkä sisällä olostakaan, joten suurimman osan kävi vähän huonosti. Kukkapenkissä kasvavat jo tulppaanit, pionit versoavat, kylvin pioniunikon siemeniä ja kesäkukkien siemeniä ja istutin laventelia. Tänään on ehkä pakko käydä taas Muhevaisella.

Mies on päässyt grillailun makuun. Eilen syötiin ensimmäinen grillilounas ulkona. Tuonne terrassin päätyyn rakennetaan grillisysteemi/kesäkeittiö. Hong Kongista löydettiin todella edullisesti parilagrilli alennuksesta ja kokoontaitettava ruokaryhmä, joka ei mielestäni näytä yhtään hullummalta. Puupinnalle voisi ehkä tehdä jotain, mutta katsotaan.

IMG_9765 IMG_9768

Pakkohan tässä on miettiä asioita jo eteenpäin ja meillä on aina ollut kyky nähdä kaiken kaaoksen ja remontin yli tulevaan. Välillä se on kyllä vaatinut hieman pinnistelyä ja joskus se on vähän huonokin asia, sillä haaveet eivät aina toteudu juuri sellaisina kuin ne on kuvitellut, mutta kun parhaansa yrittää, niin enempää ei voi toivoa.