Vappurieha

Vappuriehaa kerrakseen, kun järjestimme tänään esikoisen luokan kanssa mahtavan vappuriehan! Rokkibändi, tanssiesityksiä, toimintapisteitä, munkkeja ja simaa. Luokkaretke n matkakassa voi hyvin.
Siinä tuli koko vappu tiivistettynä muutamaan tuntiin, joten nyt voimmekin rauhoittua kotiin. Huomenna ehkä kesän ensimmäiset grillaukset…
Tuntuu tosin hieman tyhjältä, sillä keskimmäinen on Mumman kanssa saaressa. Me vietämme nyt pientä ja rauhallista vappua tynkäperheellä.
Mukavaa vappua kaikille!

Yht’äkkiä

Istuin pihalla haistelemassa iltaa lasten mentyä nukkumaan.
Ilma oli viilenemässä -sen tunsi. Voimakas mullan ja kosteuden tuoksu leijaili jokapaikassa ja linnut pitivät kovaa ääntä.
Yht’äkkiä, en tiedä miten. Minun huomiointikyvystänikö se oli kiinni vai mistä, mutta huomasin koivumme isot hiirenkorvat. Ei niitä siinä ollut, kun edellisen kerran katsoin. Mistä ne siihen olivat tupsahtaneet? Ilmeisesti vain yhden päivän aikana ne olivat muuttuneet silmuista noin suuriksi hiirenkorviksi.
Nyt, kun aamuauringossa istun keittiössä ja katson naapuritalon yli koivikkoon, josta mittaan aina kevään alun, huomaan, että siellä vihertää!
Nimittäin, kun nuo koivut tuolla vihertävät latvoistaan, on kevät mennyt tietyn tärkeän pisteen yli ja kesä on entistä lähempänä.
Tämä nyt kyllä kuulostaa hieman isoäidin luontopäiväkirjalta, mutta… tämä hetki on se, jota odotan koko talven. Koivujen latvat vihertävät…